Content Delivery Summit Europe ja Streamingmedia Europe 2011konferenssit Lontoossa

Käväisin Lontoossa kolmen päivän pikavisiitillä ja osallistuin kahteen konferenssiin. Näistä ensimmäinen käsitteli sisältöjen jakeluverkostoja (CDN) ja toinen oli vuosittain järjestettävä Streaming Media -tapahtuman Eurooppaversio. Paikalla oli erittäin laaja (ja ennen kaikkea monialainen) kattaus sisällön jakelun arvoketjun jäseniä (operaattoreita, laitevalmistajia, pilvipalvelujen tarjoajia, sisällöntuottajia, jakeluyhtiöitä). Näitä tilaisuuksia voi todella kutsua alan ykköstapahtumiksi Euroopassa.

Miksi sitten olin paikalla? Mukanani matkassa oli VTT:ltä Harri Hyväri ja meillä oli yhteisenä tavoitteena löytää NEONET -hankkeelle sopivia kumppaneita. Tässä koostetta saaduista tuloksista ja käydyistä neuvotteluista. Jos joku ei tiedä, mikä on NEONET-hanke, niin se selviää lukemalla aiempia blogejani esim. viime toukokuulta.

Kentin yliopiston professorit J. Wang ja H Zhu

Kentin yliopistossa Canterburyssa on todella mielenkiintoinen koulutusyksikkö: "School of Engineering and Digital Arts". Minua viehätti erityisesti yksikön monialaisuus; he ovat keksineet jo sen, mitä me olemme pyöritelleet täällä Oamk:ssa vuositolkulla. Toimivasta sisällöstä ja toimivasta teknologiasta on kyse tässä koulutusohjelmassa. Tutkimusryhmällä, josta tapaamamme professorit tulivat, on erityisenä osaamisalueinaan puiteohjelmahankkeet ja niissä toimiminen sekä partnereina että koordinaattoreina. Mielenkiintoiselta vaikutti mm. ULOOP-hanke, jossa on keskitytty verkon optimointiin käyttäjien tarjoamia resursseja hyväksikäyttäen. Tästä tulee varmasti meille katu-uskottava partneri NEONET-hankkeeseen. Jos tämä toteutuu, niin saamme myös arvokasta tietoa monialaisen koulutusohjelman järjestämisestä. Lisäksi heidän koulutusohjelmissaan n. 35 % opiskelijoista tulee ulkomailta, joten sinne joukkoon varmasti mahtuisi myös muutama oululainen opiskelija ja opettaja.

StreamZilla / Stef van der Ziel

Tapasin Stefin, jonka kanssa käytiin keskusteluja yhteistyöstä viimeksi pari vuotta sitten vastaavassa tapahtumassa. Heillä ei ole aiempaa kokemusta EU:n puiteohjelmahankkeista, mutta sen sijaan Stef ja hänen vetämä yrityksensä on ollut eurooppalaisia CDN-pioneereja jo vuosia. Palkittukin innovatiivisesta toiminnasta useasti. Kuten aitoon yrittäjähenkeen kuuluu, Stef on avoimena kuuntelemaan hyviä hanke-ehdotuksia ja lupailin palaavamme asiaan lähipäivien aikana. Hyvää EU-hanketta suunniteltaessa on erittäin tärkeää, että myös yritysten panos sisältöön saadaan riittävästi esille. Siinä työssä tarvitaan kokeneita tahoja ja mielestäni Stef van der Ziel ja StreamZilla on yksi parhaista Euroopassa kertomaan hankkeeseen siitä, millainen hyvän sisällön jakeluverkoston tulisi olla.

Mobitv / Ola Hållmarker

MobiTV on jenkkifirma, jolla on tutkimuskeskus Tukholman vanhassakaupungissa. He ovat keskittyneet mobiilitelevision ydinteknologiaan, pilvipalveluun. Heidän kaltaisten yritysten paikka NEONET-arvoketjussa on jossakin sisällöntuottajan ja operaattorin välissä. He maksavat sisältöjen jakeluoikeuksista ja välittävät mobiilitelevision palveluja mobiilioperaattoreille, jotka puolestaan paketoivat palvelun asiakkailleen sopiviksi tuotepaketeiksi. Mobitv näkyy palveluissa "powered by MobiTV" -merkinnän kautta, eli käytännössä he toimittavat operaattoriasiakkailleen asiakkuuden- ja sisällönhallintajärjestelmät avaimet käteen periaatteella. Taustalla on pääomarahoitus, joka on mahdollistanut palvelujen tuotteistamisen kohderyhmälle. Tässä olisi mielenkiintoinen partneri mukaan NEONET-hankkeeseen tarjoamaan innovatiivisen asiakkuudenhallintajärjestelmän koelähetyksille ja -sisällöille.

Paikalla oli myös konsultteja, joilla tuntui olevan tietoa aiheesta vaikka kuinka paljon. Esittämäni arvoketjukaavio herätti mielenkiintoisia keskusteluja useaan otteeseen. Alla vielä poimintoja muutamasta mielenkiintoisesta esityksestä.

Richard Cooper / BBC

BBC:llä on tarjolla julkisella rahalla tuotettu BBC iPlayer -palvelu, joka on perustettu jouluna 2007.
Richard tarjosi mielenkiintoisia tilastoja internet-tv:n, internetin ja perinteisen television käytöstä vuorokauden eri tunteina: internetin käyttö sijoittuu tasaisesti koko päiväajalle, tv:ssä on ns. prime time 18-21 välillä, mutta internet-tv:tä käytetään päivälle enemmän kuin televisiota, lisäksi internet-tv:n prime time sijoittuu perinteistä televisiota myöhempään ajankohtaan, viive on pari kolme tuntia.

iPlayerin käyttäjäjakauma päätelaitteittain on seuraava:

• 80 % kannettavalla tietokoneella tai pöytäkoneella
• 10 % kännyköillä
• 5 % pelikonsoleilla
• 5 % tableteilla

Näistä tilastoista merkille pantavaa on, että edelleen tietokoneiden käyttö huitelee 80 % tuntumassa. Selkeästi nouseva trendi ovat tabletit, jotka syövät sekä kännyköiden että tietokoneiden osuuksia. Tablettien käyttö television katseluun on tapahtunut selkeästi lyhyemmässä ajassa kuin esim. pelikonsoleiden käyttö televisiona.

BBC:n tulevaisuusvisioita: (Disclaimer: nyt tulee kolmi- ja nelikirjaimisia lyhenteitä) BBC:ssä uskotaan, että striimaus siirtyy tulevaisuudessa selkeästi http-pohjaiseksi. Avainteknologioita tällöin ovat cacheable http, HLS, HDS sekä MPEG-DASH. Tämän lisäksi visioon kuuluu, että muiden kuin PC:iden käyttö kasvaa edelleen, tämä lisää myös päätelaitteiden kirjoa entisestään. Samalla kuvan tekninen laatu paranee: sisältö tuotetaan entistä enenevämmin HD-laatuisena. Tämä johtaa siihen, että tulee teknologisia ympäristöjä ja järjestelmiä, joilla internetin yli striimattava video näkyy HD-laatuisena televisioissa.

Käytön volyymista: BBC:n ennätys tällä hetkellä on "satoja tuhansia" samanaikaisia käyttäjiä, miljoonan rajan odotetaan menevän rikki viimeistään jalkapallon mm-kisoissa tai olympialaisissa. Eräänä teknisenä haasteena voidaan pitää myös suoran lähetyksen viivettä, joka vaihtelee päätelaitteittain 0-45 sekunnin välillä. Tämä aiheuttaa ongelmia erilaisiin sovelluksiin, esim. peleihin ja vedonlyöntiin.

P2P teknologiasta: vertaisverkkoa (P2P) ei ole käytetty tähän mennessä liveen, ainoastaan Video on Demandissa sitä on kokeiltu. Keskeiset P2P:hen liittyvät ongelmat ovat:

• P2P-jakelu ei takaa kapasiteettia, jos kuluttajien koneet ovat kiinni, niin mitään ei liiku
• Useat operaattorit asettavat kuluttajille download/upload-määrille rajoja. Sisällöntuottaja voi tällöin vahingossa tehdä P2P-palvelun käyttäjälle yllätyksenä tulevan lisälaskun ylittyneistä datamääristä.

Richard Cooper piti mielestäni tapahtuman parhaan esityksen. Tämän takia kannatti uhrata puolikas sunnuntai ja lähteä reissuun riittävän ajoissa, jotta ehti heti aamulla alkaneeseen tietopakettiin mukaan. Olin ainut suomalainen kuuntelemassa Richardia, aamulla kukonlaulun aikaan Suomesta lähteneet eivät ehtineet Richard Cooperin pitämään keynote-esitykseen.

Michael Sandbichier / Prosieben Sat 1 Digital

Prosieben Sat 1:n CDN-jakelu alkoi vuonna 2008. Michael esitteli vertailulukuja vuosien 2008 ja vuoden 2011 välillä:

• vuonna 2008 jolloin jakelun kohteena oli vain yksi laite, vuonna 2011 niitä on yli 15 erilaista
• katselumäärä alkuajoista kasvanut 250 %
• jakelukustannukset pienentyneet 97% per siirtoyksikkö!
• tarvittavan tietovaraston koko kasvanut 5000 %

Michaelin mukaan kehitys on edennyt ongelmasta toiseen. Tämän päivän ongelmia/haasteita ovat:

1. Digitaalisen arkiston tilatarve
2. Livestriimauksen toimivuus
3. MultiCDN-strategia

Noista ongelmista tarttui livestriimaukseen liittyvä näkökulma mieleen. Suorien lähetysten tuotanto ei Michaelin mukaan skaalaudu riittävästi tarpeen mukaan: Jotta liveä voitaisiin lähettää enemmän, tarvitaan lisää tuotantoväkeä, jolloin tuotannoista aiheutuvat työvoimakustannukset nousevat. Tämä syö katteen ja liiketoimintamahdollisuudet monilta suuriltakin toimijoilta. Jäin miettimään sitä, että olisiko tässä kustannustehokkaiden pikkuyritysten sauma oikeasti tuottaa suoria lähetyksiä pienemmillä kuluilla isoihin verrattuna? Mitä muita tehostamiskeinoja on olemassa: halpatyövoima? Automaattikamerat? Jotakin muuta?

Ian Mecklenburgh, Director, Consumer Platforms and Devices, Virgin Media

Tivo-esittelyä. Tässä tulee mieleen, että onko puolen tunnin markkinointivideossa mieltä, koska alussa esittelijän tekemän pikagallupin mukaisesti noin puolet väestä tulee Britannian ulkopuolelta. Tuota Tivoa ei taida saada Suomeen tekijänoikeudellisista syistä. Miksei tästä puhuta, vai onko tekijänoikeusasioissa jo luovutettu? Tässä olisi muuten CIE:lle hyvä aihe EU-hankevalmistelulle eli kuinka ratkaista internetsisältöjen tekijänoikeusasiat siten, että jakelu on laillista, helppoa ja samalla kaikkien tahojen kannalta vastuuntuntoista toimintaa.

Stephen Villoria, MediaPointe

Striimauksen työnkulusta erittäin havainnollinen esitys. Avainasiana oli, että järjestelmät ovat usein työläitä eikä eri systeemeissä ole yhtenäistä työlogiikkaa. Mm. metatietojen ja tarvittavien teknisten tietojen (pakkaus, enkoodaus, arkistointitunnisteet ym.) syöttäminen jää it-tuen vastuulle, joka ei välttämättä osaa tehdä asiaa oikein sisällön näkökulmasta. Tämä ongelma on MediaPointen tarjoamassa tuotteessa ratkaistu näppärällä Keycard-järjestelmällä, jonka sisällöntuottaja (luennoitsija, esittäjä tms.) laittaa sisällönhallintaa hoitavaan koneeseen, kun striimaus alkaa. Keycardin avulla järjestelmä tunnistaa käyttäjän, tuottaa automaattisesti sisältöön tarvittavat metadata- ym. tiedot tallennetta varten. Loistavan yksinkertainen järjestelmä, joka helpottaa sisältöjen hallintaa. Tätä ratkaisua voitaisiin hyödyntää vaikkapa Oamk Media Clusterin avulla tapahtuvassa sisällöntuotannossa.

Dom Robinson, Chair of the Content Delivery Summit

Dom Robinson kertaili edellispäivän antia.

• "parasta standardeissa on, että niitä on niin monta"
• QOE = Quality of Experience
• arkistointi maksaa
• multicastia on kokeiltu kolmenkin operaattorin voimin euroopassa, mutta niissä on ollut ongelmana se, että laitteet eivät tue sitä
• Death Star, Distributed, TDN or Cloud: CDN Models
• suurimpia haasteita CDN-palveluissa on skaalautuvuus
• uudet CDN-kapasiteettia tarjoavat alueet: Venäjä, Romania
• kovimmat CDN-investoinnit tällä hetkellä tapahtuvat Intiassa ja Kiinassa

ICT Proposer's Day'n satoa

ICT Proposer's Day Budapestissa oli osaltani työntäyteinen kaksipäiväinen rupeama mielenkiintoisten hankeideoiden parissa. Harmittaa, että en ehtinyt tutustua kovinkaan moneen paikan päällä esiteltyyn hankeideaan tarkemmin, koska olin itse tuonut paikalle NEONET -hankeidean, joka riisti suurimman osan ajasta. Sen pohjalta käytiin monta mielenkiintoista keskustelua ja aika kului näissä kahdenkeskisissä tapaamisissa mukavasti. Suosittelen muuten tällaisia Match Making -tapahtumia lämpimästi niille, joilla on mielessä kansainvälisten hankekonsortioiden kasaaminen.

NEONET -hankeidean esittely Future Networks -tapahtumassa

Tämä puiteohjelman tutkimusteema on se, johon olimme etukäteen ajatelleet NEONET-hankeidean parhaiten soveltuvan. Ennakkotöinä julkaisin hankkeesta esittelysetin, joka koostui yhdestä A4-kokoisesta posterista, lyhyestä PowerPoint-esityksestä ja linkeistä taustamateriaaleihin. NEONET-hankeidean taustamateriaaliksi kelpaisi Neo Arena -projektissa tuotettu Wiki. Wiki puolestaan käännettiin hankkeessa tuotetusta suomenkielisestä kirjasta. Oli todellakin hyötyä siitä, että tehtiin aikoinaan sekä suomen- että englanninkieliset versiot aineistosta! Sain eräältä ulkomaiselta kumppanilta kehuja siitä, että kerrankin on hankeideaan liittyvää aineistoa olemassa riittävästi. Kiitokset siis kaikille Neo Arenan Wikin kirjoittajille!

Mika Rantakokko CIE:stä pitchasi parin minuutin esityksen NEONET-hankkeesta. Esityksen jälkeen sekä Mikan että minun käyntikortit meinasivat loppua kesken! Kiinnostuneita ihmisiä riitti ympärillä ja loppuaika seminaarista kuluikin kätevästi yhteydenottoja purkaessa. Tämän lisäksi kiinnittelimme vielä mukana olleita A4-postereita seinille joka paikkaan. Vastaanotto oli varsin positiivista joka puolella ja tulin samalla vakuuttuneeksi siitä, että näihin tapahtumiin kannattaa tosiaan osallistua.

Millaisilla tausta-aineistoilla olimme oikein liikkeellä? Tässä linkkejä materiaaleihin asiasta kiinnostuneille:

• NEONET A4-posteri
• NEONET Liiketoimintamalli
• hankeidean esittelymateriaali tapahtuman verkkosivuilla
• Neo Arenan Wiki-sivusto

Epilogi

Saldona käteen reissusta jäi tosiaan melkoinen tukku kontakteja ja yhteydenottopyyntöjä, joita yritämme työstää eteenpäin Oulun innovaatioallianssin partnereista kootulla tiimillä. Tiimissä ovat tällä hetkellä mukana allekirjoittaneen lisäksi Outi Moilanen Oamk:sta, Mika Rantakokko ja Anri Kivimäki CIE:stä sekä Harri Hyväri VTT:ltä. Tavoitteenamme on, että jätämme tästä hankeideasta jatkojalostetun hakemuksen seuraavaan seitsemännen puiteohjelman ICT-kutsuun eli käytännössä 17. tammikuuta 2012 mennessä. Tästä hetkestä laskien meillä on siis käytännössä reilu puoli vuotta aikaa kehittää hankeidea valmiiksi, saada sopiva konsortio kasattua sekä jättää hakemus asianmukaisine liitteineen puiteohjelman rahoitettavaksi. Asiantuntijat sanovat, että aika riittää, mutta paljon työtä se vielä vaatii ennen valmistumista.

Technology Enhanced Learning

Vaikka NEONET vei suurimman osan ajastani, ehdin kuitenkin piipahtaa parissa muussakin hanke-esittelyssä. Esimerkkinä Technology-Enhanced Learning, jossa oli esillä monta mielenkiintoista projekti-ideaa.

Eräänä mielenkiintoisena esimerkkinä tämän teeman hankeideoista silmään tarttui AI-4-Learning -idea, joka keskittyy keinoälyn hyödyntämiseen oppimisessa. Käytännön esimerkkinä yrittäjyyttä edistävä bisnespeli, jossa pelaaja voi osallistua virtuaaliyrityksessä tapahtuvaan toimintaan. Hankkeen konsortiossa on jo vaikuttavia kumppaneita, mutta sovelluksia ja sisältöjä tekemään kaivataan lisää tekijöitä. Olisiko tässä jotain tehtävää esim. ammatilliselle opettajakorkeakoululle tai ohjelmointia opettaville yksiköille?

Future Social Computing

Tässä sessiossa käsiteltiin tulevaisuuden sosiaalista mediaa. Alla parista esityksestä poimittuja asioita ja henkilökohtaisia tulkintoja.

Gabriel Yoran, aka-aki networks

Aka-aki on iPhonelle ja Androidille toteutettu sosiaalisen median sovellus, jonka nimeä en ollut aiemmin kuullutkaan. Täytyypä käydä tutustumassa tarkemmin. Ohessa video, jossa palvelun periaatteet käyvät ilmi.

Gabriel Yoranin mukaan sosiaalisen verkostoitumisen keskeiset teemat ovat: "emotions, context, symbolic self completion, trust". Seuraavassa niistä lyhyesti:

1) Emotions

Miksi sinua seurataan netin sosiaalisissa palveluissa? Facebookissa siksi, koska ihmiset tuntevat sinut jo entuudestaan oikeassa elämässä ja ovat kiinnostuneita sinusta. Sinuun luotetaan, et huijaa etkä ärsytä liikaa tai ole yhdentekevä. Twitterissä malli ei ole sama, siellä jotakuta seurataan, koska hänellä on kiinnostavaa sanottavaa. Twitterkavereita ei välttämättä tunneta henkilökohtaisesti. Sosiaalisen median palvelut ovat muuttaneet niitten ihmisten kulttuuria, jotka niitä käyttävät.

Social Networks = Networks of Relevance

2) Context

Avainsanoja: Sensors, Mobile, Augmented Reality, Integration, Federated networks

Teknologiaratkaisuja ei oteta käyttöön itsestään ilman, että niillä on jotakin sisältöä. Tätä faktaa todistellaan tässäkin esityksessä. Sosiaalisen median palveluissa kehitetään parhaillaan mm. kasvojen tunnistusta. Olisi mielenkiintoista nähdä, mihin sitä tullaan jatkossa soveltamaan. Onko Facebook olemassa vielä kymmenen vuoden kuluttua? Puhuja ei usko, että on. Hänen mukaan tulee muita palveluja, jotka ajavat Facebookin ohi tulevaisuudessa.

Konteksti tarkoittaa myös sitä, että sosiaalisen median sovellukset integroituvat entistä tiiviimmin muihin netin palveluihin. Kukapa ei olisi nähnyt Facebook- tai Twitter-linkkiä jonkin uutissivun alalaidassa...

Nettimainonta toimii nykyään muuten melko kierolla tavalla: jos olet käynyt surffaamassa verkkokaupassa ja olet ollut vähällä ostaa jonkin tavaran (sanotaan nyt vaikkapa kengät), mutta jätätkin kaupan tekemättä, niin yllättäen seuraavana päivänä jossain muussa verkkosivustossa on juuri sinulle suunnattu mainos samoista jalkineista. Tämän mahdollistaa netin uudet älykkäät mainostusjärjestelmät. Pitää katsella ensi kerralla, mitä klikkailee. Uuden tyyppisille yksityisyysliikkeille, kuten Post Privacy Movement tulee jatkossa entistä enemmän käyttöä.

3) Symbolic Self Completion

Tämä käsite tarkoittaa sitä, että kun hankit verkkokaupasta jotain, niin sosiaalinen verkostosi saa tämän asian selville. Toimit siis ilmaisena suosittelijana kavereillesi. Toiset tekevät ostoksia kavereiden tekemien ostopäätösten perusteella. Sosiaalinen markkinointi toimii oikeasti, olen todistanut sitä monta kertaa

4) Trust

Kaverilta loppui aika kesken, joten luottamusta ei ehditty kunnolla käsitellä. Miten sattuikaan sopivasti...

Sitten havainto konferenssin työjärjestyksestä. Konferenssi on monta kertaa lipsunut aikataulun osalta. Välillä tuntuu, että moderaattoreilla ei ole täysin homma hanskassa. Tämän session koordinoija kuitenkin osoitti jämäkkyyttä keskeyttämällä sinänsä ihan mielenkiintoisen esityksen. Ehkäpä tämän session jälkeen alkavalla gaalaillallisella on joku vaikutus asiaan :)

Dorit Geifman / SosIoS

Sosiaalisen median palvelukin tarvitsee bisnesmallin, jotta se menestyy. Yleisin bisnesmallin muoto on käyttäjän tuottama sisältö, josta seuraa massayleisö, josta mainostaja kiinnostuu ja on valmis maksamaan sisällöntuottajalle. SOCIOS on muuten EU:n 7 puiteohjelman hanke, jossa tutkitaan sosiaalisen median hyödyntämistä bisneksen teossa. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta http://sociosproject.eu.

PS: Lopuksi vielä pari lyhennettä, jotka liittyvät verkossa tapahtuvaan kaupankäyntiin. Näillä voi osoittaa olevansa asioista perillä oleva taho :)

WTP = Willingness to Pay
WTA = Willingness to Accept Payment

(Olipa muuten pitkä päivä istua aamusta iltaan seminaarissa kuuntelemassa esityksiä milloin milläkin englannin aksentilla. Kyllä tällainen työstä käy.)

Interactive Future Media Experience

Lähitulevaisuuden interaktiivinen media tarkoittaa tämän seminaarin perusteella käytännössä kolmiulotteisuuden hyödyntämistä eri muodoissa. Moderaattorina Ebroul Izquierdo, joka puhui kolmiulotteisuudesta tarkoittaen sekä stereoskopiaa että 3D-virtuaaliympäristöjä. Teemana oli myös eri muodoissa olevan sisällön siirtäminen internetin yli ja siihen liittyvät teknologiset haasteet.

MIRALab / University of Geneva

Nadia M Thalmann esitteli käyttöskenaarioita interaktiivisesta takista nimeltä "Augmented i-Jacket". Käyttäjä kuljettaa takissaan mukana mediasisältöjä, kalenteritietoja ym. Takki reagoi ympäristössä oleviin laitteisiin ja aktivoi niitä. 3D-lasit päällä voi vierailla Pompeijin raunioilla ja katsella historian tapahtumia projisoituna suoraan silmiin. Vaikuttava esittelyvideo laitteiden välisestä vuorovaikutteisesta viestinnästä.

Kolmiulotteista videoneuvottelua saksalaisittain

P. Eisert Fraunhofer Heinrich Hertz Institutesta Saksasta esitteli 3D videoprosessointia ja siihen liittyviä sovelluksia. Vaatteiden sovitusta ym. Mielenkiintoisia ajatuksia myös videoneuvotteluista: silmäkontaktin puute, katsominen väärään suuntaan, nonverbaali viestintä jne. 3-ulotteinen mallinnus kykenee ratkomaan näitäkin ongelmia. Henkilö kuvataan kolmella kameralla ja mallinnetaan virtuaalisesti, jolloin henkilöä voi katsella eri kulmista. Tällä saadaan videoneuvotteluihin immersiivisyyttä, vaikuttavaa!

Unkarilaista 3D-osaamista

Peter Kovacs Unkarista esitteli 3D trendejä ja visioita. Mustavalkotelkkarista on tultu väritelkkarin kautta teräväpiirtotelevisioon, mutta mitä sen jälkeen? Visualisointi on päivän paradigma ja kolmiulotteista dataa on käytössä vaikka kuinka paljon, mutta se latistuu käyttämällä kaksiuloitteista esitystekniikkaa. Samaan aikaan kolmiulotteinen kuva sisältää huomattavan määrän dataa enemmän kuin kaksiulotteinen: stereoskopia tuplaa bitit, katselumahdollisuus eri näkökulmista (multiview) moninkertaistaa datan määrän 8-16 kertaiseksi. Holografia on tuonut markkinoille HoloVizio Systemin nimellä kulkevan ratkaisun, jossa kolmiulotteinen katselu toimii ilman laseja. Kyseinen kampe olikin jo kertaalleen näytillä Brysselissä viime syksynä. Melkoinen värkki 36 kameroineen, en haluaisi olla kalibroimassa sitä silloin, kun esityspaikkaa vaihdetaan. Laitetta kehitettiin EU-rahoitteisessa OSIRIS-projektissa. Muita nimeämisen arvoisia kolmiulotteisuutta käsitteleviä projekteja on mm. DIOMEDES ja 3D VIVANT.

Tanssia kolmiulotteisesti

Irlantilainen Noel O'Connor esitteli 3D Life projektissa toteutettua Dance Master Classia. Tämä aihepiiri saattaisi kiinnostaa esim. Oamk:n tanssin osastoa, ellei ole jo entuudestaan tuttu juttu! Lisätietoja: noel.oconnor@dcu.ie

Information Centric Networking

Osallistuin keskiviikkoaamupäivällä seminaariin, jonka sisältönä oli sisältökeskeinen verkko. Seminaarin tarkempi ohjelma ohessa: http://www.fi-budapest.eu/down/SDI1.pdf

George Pavlou

George Pavlou piti pitkän ja perusteellisen esitelmän sisältökeskeisestä verkosta. Ciscon Visual Networking Index 2010 ennusteen mukaan IP-liikenne nelinkertaistuu joka vuosi. Datan määrä ennustetaan olevan jopa 64 exabittiä (!) kuukaudessa. Valtaosa datasta sisältää videota eri muodoissaan. Nykyään videojakelussa levinneet teknologiat kuten P2P ja CDN ovat ensimmäisiä askeleita kohti sisältökeskeistä tiedonsiirtomallia. Nykyisiä ongelmia ovat kuitenkin IP-osoitteiden riippuvuus DNS:stä, toinen ongelma on nykyisen internetin tietoturvamalli, joka perustuu sijaintiin, ei sisältöön.

Sisältökeskeisyyteen liittyy ainakin minulle entuudestaan tuntematon uusi lyhenne: ICN, joka tulee sanoista Information Centric Networking. Sen periaatteisiin kuuluu käsitys, että internetiä käyttävät ihmiset ovat loppujen lopuksi enemmän kiinnostuneita netissä olevasta sisällöstä kuin verkon solmuista tai päätepisteistä. ICN:n mukaan nykyinen internetin malli ei sovellu sisältökeskeiseen ajatteluun, koska se sisältää tunnettuja pullonkauloja.

Sisällön nimeämisasioihin kuuluu mm. "location-independent ID", jossa kaikki sisällöstä tehdyt kopiot internetissä jakavat saman yksilöidyn tunnisteen.

Tähän seminaariin osallituneita projekteja pyydettiin alustusta kahteen asiaan: ensiksi käyttäjäkeskeisten verkkojen nimeämis- ja reitityskäytäntöihin sekä toiseksi sisällönjakelun liiketoimintamalleihin. Tässä listaa eräistä projekteista, joissa näihin asioihin on otettu kantaa:

Xeroxin PARC tutkimuskeskuksen CCN -projekti 

EU:n 7:n puiteohjelman projekteja:

• 4WARD
• PSIRP ja PURSUIT -projektit
• COMET
• ALICANTE
• CONVERGENCE
• COAST 

Torsten Braun

Torsten Braun Bernin yliopistosta Sveitsistä kertoi sisältökeskeisen verkon nimipalvelu- ja reititysasioista. Malli voi olla joko kaksi- tai yksivaiheinen. Kaksivaiheisessa etsitään ensin ID:lle vastaava sijainti ja käydään sen jälkeen hakemassa sisältö. Yksivaiheisessa mallissa haetaan ID:n perusteella suoraan sisältö oikeasta paikasta. Kaksivaiheinen on helpompi ottaa käyttöön, koska se perustuu nykyiseen malliin. Yksivaiheinen malli on täysin uusi ja muuttaa nykyistä rakennetta merkittävästi.

Liiketoimintamalli
- Open Servce Platform (using could computing technologies) to offer (in-network) services by service providers
- ICN/SCN as technology to support personalized services efficiently.

Keskeiset teknologiset haasteet
- implementointiarkkitehtuurit
- palvelun hallinta
- palvelun paketointi
- parametrien tuki
- laskutus
- tuietoturva
- langattomat ad-hoc verkot
- keskeytymätön toisto

Ebroul Izquierdo

Ebroul Izquierdo Queen Mary University of London / MMV Multimedia and Vision Research Groupista kertoi hankkeestaan. Heidän tutkimushankkeissaan keskeisinä teemana ovat Network Coding, Scalable Coding, Peer to Peer ja Social Networks. Ei muuta kuin yhteydenottoa, jos aihepiirit kiinnostavat. Minulta saa tarkempia tietoja asiasta.

Bruno Kauffmann

Bruno Kauffmannilla on niin hyvä saksalainen aksentti puheessaan, että meni hetki, että tajusin, että mieshän puhuu englantia eikä saksaa. Jos internetin on tarkoitus noudattaa kestävää kehitystä, datan siirrosta tulisi maksaa (siteeraus: Elie Girard, head of strategy France Telecom). Nykyisessä mallissa, jossa datan siirto ei maksa käyttäjälle (pl. kiinteät kuukausimaksut), operaattoreilla on vaikeuksia suoriutua tehtävästään.

Börje Ohlman

Börje Ohlman Ericssonin tutkimuskeskuksesta piti alustuksen NetInf-mallista. Kuva, jonka lisään myöhemmin selventää oleellisen ;) Liiketoimintamallin näkökulmasta sisällön ja datan siirto on täysin erotettu toisistaan. Sisällön maksaminen on toteutettu sovellustasolla ja ei näy ICN:lle mitenkään. ICN laskuttaa ainoastaan datan siirrosta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että sisällöntuottajan pitää rakennuttaa erillinen maksujärjestelmäsovellus, jotta sisällöstä voidaan saada korvausta.

Alicante-hankkeen bisnesmalli kuvassa. (lisään myös tämän kuvan myöhemmin)

COMET-hankkeen tapa nimetä sisältö: <CN> : : <who> "/" <what>
esimerkkejä: com.warnerbros/aMovie com.gmail@user/mySong

COMET-bisnesmalli:
Content Creator - Content Provider - Content Distributor - Network Operator - Content Consumer

CONVERGENCE-projekti
- NA LS = Naming Authority Lookup service

Stateless Content Delivery

Epilogi: Content Deliveryn sisällöntuotantomalleja esiteltiin runsaasti. Jokaisella hankkeella oli omansa, mutta jäin miettimään kuinka yhteensopivia ne olivat keskenään. Mistä muuten johtuu, että paikalla ei ollut tietääkseni ensimmäistäkään sisällöntuottajaa? Luulisi olevan heidän asiaansa mitä suurimmassa määrin. Tällaiset keskustelut olisivat minun mielestäni pitänyt ehdottomasti järjestää siten, että paikalla on teknisten tutkijoiden lisäksi myös liiketoiminnan ja sisällön ammattilaisia. Silloin olisi yleisön joukosta voinut nousta esiin lisää oleellisia asioita ja kysymyksiä, jotka olisivat voineet olla hedelmällisiä keskustelun aiheita. Nyt tämä näytti jäävän hieman tutkijoiden omaksi tarinoinniksi. Myöskään tapahtuman moderaattorilla ei ollut tilaisuuden aikataulu kovinkaan hyvin hanskassa. Ensimmäiset puhujat varastivat kaiken ajan, viimeisille ei jäänyt kuin rippeitä.

Future Internet Assembly Workshop: Day 1

Mario Campolargo ja Megan Richards Euroopan komissiosta avasivat Future Internet Assemblyn ensimmäisen työpajapäivän. Avaustilaisuudessa Albert-Laszlo Barabasi piti erittäin hyvän ja havainnollisen esityksen internetin ja ihmisten välisen verkon tutkimisesta. Esitys oli tieteen tekemisen popularisointia parhaimmillaan. Pääajatuksena oli se, että verkon optimaalinen rakenne noudattaa luonnontieteistä tuttuja malleja. Sama verkkomalli toimii sekä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa että internetin rakenteessa. Olen vaikuttunut ja haluan oppia tästä asiasta jotakin lisää. Tutkimustietoja julkaisuja oheisen linkin takaa: http://nd.edu/~alb/

Future Internet beyond FP7

Panelisteja lauteilla. Kuvassa vasemmalta Nick Wainwright HP Labsista,
Heikki Huomo ISTAG:ista sekä Bridget Cosgrave Digital Europesta.

Tässä seminaarissa valotettiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tulevaisuutta vuoteen 2020 saakka. Keskustelun moderaattorina toimi Euroopan tietoyhteiskunnasta ja mediasta vastaavan direktoraatin varapääjohtaja, tohtori Zoran Stancic. Ensimmäinen varsinainen puhuja, Steve Wright British Telecomista, alusti seitsemännen puiteohjelman ICT-alan sisäisestä raportista, eli siitä mihin puiteohjelman budjetilla on päästy ja mitä tuloksia sillä on saavutettu. Raportti keskittyi tutkimuksen laatuun ja tutkimusohjelmien vastaavuuteen. Keskeisenä havaintona on, että ICT-ohjelma on erittäin relevantti ja ajankohtainen. Suosituksena on eurooppalaisen ICT-tutkimuksen vahvistaminen ja riskien jakamisen kehittäminen (yksinkertaistus). Puiteohjelmarahoituksen haaste on siinä, että se soveltuu erittäin hyvin suurille ja paikkansa vahvistaneille organisaatioille ja tutkimuslaitoksille, mutta kuinka mahdollistaa potentiaali muiden toimijoiden osalta? Näitä ns. muita toimijoita ovat mm. alkavat yritykset, riskiä sisältävät tutkimukset ja pienet, mutta dynaamiset toimijat. Tähän haasteeseen raportti ei mielestäni tuo vastauksia.

Suurimmat esteet menestykselle ovat rahoituksen tiukat säännöt sekä EU-hallinnon "siilomalli", jossa eri toimialat on jaoteltu hyvin tarkasti. Hetkinen, tämähän kuulostaa tutulta! Mitä suuret instituutiot ja valtioliitot edellä, sitä pienet toimijat perässä...

ICT:ltä odotetaan jatkossa yhä enemmän käyttäjälähtöisyyttä, lisäksi sen halutaan toimivan monialaisten innovaatioiden mahdollistajana. Internet puolestaan on muuttanut innovaatioprosessia pysyvästi.

Digitaalisen teollisuuden näkökulmaa paneeliin toi Bridget Cosgrave Digitaleuropesta. Hän painotti sitä, että maailmantalouden painopiste on siirtymässä lännestä itään. Työttömyys kasvaa tämän vuoksi erityisesti nuorten keskuudessa kaikkialla Euroopassa ja länsimaissa. Ratkaisua kasvavaan nuorisotyöttömyysongelmaan haetaan mm. eSkills-ohjelmalla. Tämän lisäksi myös maahanmuuton ja kansalaisten vapaan liikkumisen jäsenmaiden alueella on paljon kehittämistä, jotta työtä voidaan tehdä siellä, missä sitä on tarjolla.

Cosgrave esitti viisi ICT-toimialan laatimaa suositusta ICT-alan kehittämiseksi:
1) maailmanlaajuiset standardit
2) laajat testaus- ja living lab-ympäristöt
3) internetin yksityisyydestä ja tietoturvasta huolehtiminen
4) nopean toiminnan (adhoc) mahdollistava yhteistyö
5) kaikkien arvoketjussa mukana olijoiden huomiointi uusien tuotteiden suunnittelussa

Em. suosituksista viimeinen tuntuu erityisen ajankohtaiselta ainakin Oamk:ssa valmisteilla olevan NEONET-hankkeen näkökulmasta. NEONET on internetin sisällön ja teknologisen arvoverkon kehittämishanke, josta kerron myöhemmin tässä blogissa.

Heikki Huomo kertoi, että julkishallinnon it-palvelujen kehittämiseen kannattaa keskittyä tulevaisuudessa entistä voimakkaammin. EU-tasolla julkiseen it-infraan käytetään valtavasti rahaa, mutta järjestelmät eivät siitä huolimatta ainakaan vielä ole keskenään yhteensopivia. Käytännön esimerkkinä hän mainitsi maasta toiseen siirtyvien eu-kansalaisten terveystietojen käsittelyn eri tietojärjestelmissä. Käytännössä eräs tapa arkistoida omat tiedot nettiin on Google Health -palvelu, jossa tiedot voi jakaa eteenpäin kaikille tarpeellisille osapuolille. Amerikkalainen sovellus tämäkin on, kuinkas muuten... Milloinkahan EU:sta putkahtaa esiin vastaavanlaisia palveluja?

Heikki antoi myös hyvän vinkin hankestrategioista vastaaville tahoille: kannattaa ehdottomasti tutustua uuteen EU:n Innovaatiounioni -hankkeen ohjelma-asiakirjaan. Siinä on kerrottu tulevaisuuden kannalta strategisesti tärkeät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokohteet, joihin EU:n tutkimustoiminta painottuu vuoteen 2020 saakka. Suora linkki suomenkieliseen asiakirjaan tästä.

Päivän kiinnostavin esitys tulossa piakkoin

On muuten ihan mukava keväinen keli Budapestissa, lämmintä ulkona reilut parikymmentä astetta. Future Internet -konferenssi pidetään kuvassa vasemmassa laidassa näkyvässä rakennuksessa.

Hotellissa oleva verkkoyhteys on ilmainen ja nopea, joten blogipäivitykset eivät välttämättä tule paikan päältä saman tien. Seuraavaksi on vuorossa paneelikeskustelu aiheesta "Future Internet beyond FP7", jossa IST Advisory Groupin edustaja Heikki Huomo CIE:stä on mukana paneelissa. Pitääpä lähteä kuuntelemaan, mitä ajatuksia Heikillä on EU:n tulevien ohjelmakausien tutkimus- ja kehitysrahojen suuntaamisesta!

Future Internet Week Budapestissa 17.-20.5.2011

Painoalakoordinaattorin yhtenä tehtävänä on kansainvälisyyden kehittäminen. Nyt kansainvälisyyden kehittäminen tapahtuu konkreettisesti: istun bloggaamassa Budapestissa Future Internet Conference-tapahtumassa. Ja kuten tulevaisuuden internettiin luontevasti kuuluu, nettiyhteys konferenssissa ei pelaa kunnolla. Välillä yhteys muka on ylhäällä, mutta hetken päästä poikki. Googlen aloitussivun lataaminen kestää toista minuuttia. Bloggaa tässä sitten. En tässä yhteydessä kehtaa mainita yhteyden tarjoavaa toimittajaa, mutta kyseessä on suomalaistaustainen yhtiö. Tukiasema pitäisi buutata ensiksi, lisäksi verkon kapasiteettia pitäisi varata pikkuisen enemmän. Paikalla luentosalissa ei ole loppujen lopuksi kuin noin 250 innokasta tulevaisuuden internetin tekijää.

Mitä täällä tapahtuu? Tällä hetkellä keskustellaan Future Internet PPP:stä eli Public Private Partnershipista. EU-johtaja Mario Campolargo on paneelissa kertomassa EU:n visiosta julkisen ja yksityisen tutkimuksen kumppanuudesta.

Ohjelma on muuten noin puoli tuntia myöhässä jo lähtiessä. Tässä on pieni pelko, että tilaisuus menee sen verran pitkäksi, ettei ehdi majapaikkaan loggautumaan, ennen kuin seuraava ohjelma lähtee käyntiin.

Blogin kirjoittaminen meinasi tulla kalliiksi. Meinasin nimittäin joutua kylmiltään esittämään kysymyksen paneelille, kun nostin kättä ottaakseni kännykällä kuvaa tapahtumasta. Mietin tässä jälkikäteen, että mitähän olisin osannut kysyä... varmaan jotakin jääkiekosta kenties.

PS: Lopuksi tämän päivän tekstien Disclaimer: Euroopan takamailta pitää lähteä EU:n "ytimessä" tapahtuviin tilaisuuksiin todella aikaisin aamulla. Vähäisillä yöunilla saattaa olla vaikutusta tekstin sisältöön ja laatuun.

Pikakatsaus työpöydällä oleviin tehtäviin

Missä me Oulun seudun ammattikorkeakoulussa olemme hyviä?

Osallistuin eilen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtoryhmän kokoukseen, jossa paikalla oli tutkimus- ja kehitysjohtaja Irene Isohannin kutsumana tki-päälliköitä eri yksiköistä, painoalakoordinaattoreita sekä pedagogisen kehittämistyöryhmän jäseniä. Kävimme mielenkiintoisia keskusteluja tki-toiminnasta ja sen integroinnista opetukseen. Lisäksi vertailimme ammattikorkeakoulumme tuloksellisuusmittareita muiden ammattikorkeakoulujen tuloksiin. Tilastojen perusteella loistamme ainakin yhdessä asiassa, nimittäin ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa tki-toimintaan. Tämä osoittaa mielestäni selkeästi sen, että osaamme laatia hyviä hankesuunnitelmia, jotka kiinnostavat ympäröivää maailmaa.

Markkinointiosaamista ja henkseleiden paukutusta

Markkinointiosaamistamme mitataan näinä päivinä jatkuvasti. Ammattikorkeakoulu järjestää alueella erilaisia tapahtumia sekä osallistuu aktiivisesti mm. Internetiä ja ICT:hen liittyvään toimintaan eri puolilla seutukuntaa - ja kauempanakin. Näin Internet- ja ICT-koordinaattorin roolissa sanon, että osaamistamme ei kannata pitää vakan alla. Meillä on ollut erittäin tuotteliasta ja menestyksekästä tki-toimintaa yhdessä alan yritysten ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa alan koulutusta unohtamatta. Olemme vuosia jo reagoineet melko nopeasti mm. alalla toimivien yritysten esittämiin koulutustarpeisiin, liittyvätpä ne sitten täydennyskoulutukseen, muuntokoulutukseen tai perusopiskelijoille annettavaan koulutussisältöön. Tästä pitää olla ylpeä ja rohkeasti myös paukutella henkseleitä sopivissa tilaisuuksissa. Toisaalta emme saa jäädä nautiskelemaan lähihistorian saavutuksista, koska maailma muuttuu toimialalla erittäin nopeasti. "Juna meni jo" -lausahdus voi iskeä korville kipeästi, jos jämähdämme paikoilleen hetkeksikään. Markkinoinnilla aikaansaatava mielikuva dynaamisesta ja nopeasta toiminnasta pitää loppujen lopuksi olla kuitenkin aito, jotta uskottavuus alan merkittävänä toimijana säilyy. Edellinen lause koskee ammattikorkeakoulun lisäksi myös koko Oulun aluetta ja siellä toimivia yrityksiä ja julkisia organisaatioita.

Internetiä ja ICT:tä koskeva seutukunnan yhteinen voimainponnistus pidetään 30.5.-1.6., jolloin Oulussa järjestetään MeeGo Summit Oulu-tapahtuma. Sinne odotetaan 500-1000 kansainvälistä vierasta, mukana valmisteluporukoissa ovat alueen tärkeimmät yritykset ja julkiset organisaatiot. Myös meillä Oamk:laisilla on tässä näytön paikka: mitä osaamme ja kuinka tulemme esille tapahtumassa? Haastan tähän työhön kaikki kollegat, joita asia vähänkin koskee.

Mitä Internet ja ICT-alalla tarvitaan tällä hetkellä?

Haastattelin äskettäin lähialueella toimivia alan yrityksiä ja kysyin, millaisia kehitystarpeita alalla on nähtävissä lähitulevaisuudessa. Saamani viesti on selkeä: tarvitaan monialaista osaamista ja yhteistyötä eri toimialojen välillä. Käytännön esimerkkinä tästä toimii uusien sovellustuotteiden ja erilaisten palvelukonseptien suunnittelu ja toteutus. Kantapään kauttako se on opittava, että jos "insinööriaivoilla" varustettu kovan tason ohjelmoija suunnittelee vaikkapa mobiilisovelluksen käyttöliittymän, laatii visuaalisen ilmeen spesifikaatioiden mukaisilla työkaluilla sekä lopulta ohjelmoi softan valmiiksi ja laittaa jakeluun verkkokauppaan, niin se ei myy? Olisiko ennemmin kannattanut käyttää konseptisuunnittelussa luovaa suunnittelua opiskelleita henkilöitä sekä panostaa markkinointiin paremmin kuin toteamalla, että "hyvä tuote myy itse itsensä"?

Neo 2.0 hankevalmistelu täydessä vauhdissa

Edellä kuvattujen havaintojen ja kantapään kautta opittujen asioiden pohjalta valmistelen parhaillaan uutta ICT:n ja media-alan yhdistävää hankekokonaisuutta, joka kulkee työnimellä "Neo 2.0". Kyseessä on hankekokonaisuus, joka tähtää alan muutostarpeiden huomiointiin ja niihin reagointiin sekä nopeasti että pitkällä aikavälillä. Nopean toiminnan reagointi toteutetaan hankkeena, jossa opiskelijoiden ja alan ammattilaisten muodostamissa monialaisissa tiimeissä ratkotaan yrityksiltä tulevia toimeksiantoja. Tämän lisäksi käynnistetään muunto- ja täydennyskoulutus, jossa perehdytään niihin asioihin, jotka työelämässä kaipaavat eniten petraamista. Näiden toimien seurauksena muutetaan alan opetusta pysyvämmin haluttuun suuntaan, jotta tulevaisuudessa valmistuvat opiskelijat vastaisivat paremmin työelämän tarpeisiin.

Neo 2.0 hankekokonaisuudesta kiinnostuneille löytyy lähiaikoina lisätietoja mm. tästä blogista. Laitan jakoon esittelymateriaalia heti, kun niiden luova tuottaminen on päässyt kunnolla käyntiin ;)