ICT Proposer's Day'n satoa

ICT Proposer's Day Budapestissa oli osaltani työntäyteinen kaksipäiväinen rupeama mielenkiintoisten hankeideoiden parissa. Harmittaa, että en ehtinyt tutustua kovinkaan moneen paikan päällä esiteltyyn hankeideaan tarkemmin, koska olin itse tuonut paikalle NEONET -hankeidean, joka riisti suurimman osan ajasta. Sen pohjalta käytiin monta mielenkiintoista keskustelua ja aika kului näissä kahdenkeskisissä tapaamisissa mukavasti. Suosittelen muuten tällaisia Match Making -tapahtumia lämpimästi niille, joilla on mielessä kansainvälisten hankekonsortioiden kasaaminen.

NEONET -hankeidean esittely Future Networks -tapahtumassa

Tämä puiteohjelman tutkimusteema on se, johon olimme etukäteen ajatelleet NEONET-hankeidean parhaiten soveltuvan. Ennakkotöinä julkaisin hankkeesta esittelysetin, joka koostui yhdestä A4-kokoisesta posterista, lyhyestä PowerPoint-esityksestä ja linkeistä taustamateriaaleihin. NEONET-hankeidean taustamateriaaliksi kelpaisi Neo Arena -projektissa tuotettu Wiki. Wiki puolestaan käännettiin hankkeessa tuotetusta suomenkielisestä kirjasta. Oli todellakin hyötyä siitä, että tehtiin aikoinaan sekä suomen- että englanninkieliset versiot aineistosta! Sain eräältä ulkomaiselta kumppanilta kehuja siitä, että kerrankin on hankeideaan liittyvää aineistoa olemassa riittävästi. Kiitokset siis kaikille Neo Arenan Wikin kirjoittajille!

Mika Rantakokko CIE:stä pitchasi parin minuutin esityksen NEONET-hankkeesta. Esityksen jälkeen sekä Mikan että minun käyntikortit meinasivat loppua kesken! Kiinnostuneita ihmisiä riitti ympärillä ja loppuaika seminaarista kuluikin kätevästi yhteydenottoja purkaessa. Tämän lisäksi kiinnittelimme vielä mukana olleita A4-postereita seinille joka paikkaan. Vastaanotto oli varsin positiivista joka puolella ja tulin samalla vakuuttuneeksi siitä, että näihin tapahtumiin kannattaa tosiaan osallistua.

Millaisilla tausta-aineistoilla olimme oikein liikkeellä? Tässä linkkejä materiaaleihin asiasta kiinnostuneille:

• NEONET A4-posteri
• NEONET Liiketoimintamalli
• hankeidean esittelymateriaali tapahtuman verkkosivuilla
• Neo Arenan Wiki-sivusto

Epilogi

Saldona käteen reissusta jäi tosiaan melkoinen tukku kontakteja ja yhteydenottopyyntöjä, joita yritämme työstää eteenpäin Oulun innovaatioallianssin partnereista kootulla tiimillä. Tiimissä ovat tällä hetkellä mukana allekirjoittaneen lisäksi Outi Moilanen Oamk:sta, Mika Rantakokko ja Anri Kivimäki CIE:stä sekä Harri Hyväri VTT:ltä. Tavoitteenamme on, että jätämme tästä hankeideasta jatkojalostetun hakemuksen seuraavaan seitsemännen puiteohjelman ICT-kutsuun eli käytännössä 17. tammikuuta 2012 mennessä. Tästä hetkestä laskien meillä on siis käytännössä reilu puoli vuotta aikaa kehittää hankeidea valmiiksi, saada sopiva konsortio kasattua sekä jättää hakemus asianmukaisine liitteineen puiteohjelman rahoitettavaksi. Asiantuntijat sanovat, että aika riittää, mutta paljon työtä se vielä vaatii ennen valmistumista.

Technology Enhanced Learning

Vaikka NEONET vei suurimman osan ajastani, ehdin kuitenkin piipahtaa parissa muussakin hanke-esittelyssä. Esimerkkinä Technology-Enhanced Learning, jossa oli esillä monta mielenkiintoista projekti-ideaa.

Eräänä mielenkiintoisena esimerkkinä tämän teeman hankeideoista silmään tarttui AI-4-Learning -idea, joka keskittyy keinoälyn hyödyntämiseen oppimisessa. Käytännön esimerkkinä yrittäjyyttä edistävä bisnespeli, jossa pelaaja voi osallistua virtuaaliyrityksessä tapahtuvaan toimintaan. Hankkeen konsortiossa on jo vaikuttavia kumppaneita, mutta sovelluksia ja sisältöjä tekemään kaivataan lisää tekijöitä. Olisiko tässä jotain tehtävää esim. ammatilliselle opettajakorkeakoululle tai ohjelmointia opettaville yksiköille?

Future Social Computing

Tässä sessiossa käsiteltiin tulevaisuuden sosiaalista mediaa. Alla parista esityksestä poimittuja asioita ja henkilökohtaisia tulkintoja.

Gabriel Yoran, aka-aki networks

Aka-aki on iPhonelle ja Androidille toteutettu sosiaalisen median sovellus, jonka nimeä en ollut aiemmin kuullutkaan. Täytyypä käydä tutustumassa tarkemmin. Ohessa video, jossa palvelun periaatteet käyvät ilmi.

Gabriel Yoranin mukaan sosiaalisen verkostoitumisen keskeiset teemat ovat: "emotions, context, symbolic self completion, trust". Seuraavassa niistä lyhyesti:

1) Emotions

Miksi sinua seurataan netin sosiaalisissa palveluissa? Facebookissa siksi, koska ihmiset tuntevat sinut jo entuudestaan oikeassa elämässä ja ovat kiinnostuneita sinusta. Sinuun luotetaan, et huijaa etkä ärsytä liikaa tai ole yhdentekevä. Twitterissä malli ei ole sama, siellä jotakuta seurataan, koska hänellä on kiinnostavaa sanottavaa. Twitterkavereita ei välttämättä tunneta henkilökohtaisesti. Sosiaalisen median palvelut ovat muuttaneet niitten ihmisten kulttuuria, jotka niitä käyttävät.

Social Networks = Networks of Relevance

2) Context

Avainsanoja: Sensors, Mobile, Augmented Reality, Integration, Federated networks

Teknologiaratkaisuja ei oteta käyttöön itsestään ilman, että niillä on jotakin sisältöä. Tätä faktaa todistellaan tässäkin esityksessä. Sosiaalisen median palveluissa kehitetään parhaillaan mm. kasvojen tunnistusta. Olisi mielenkiintoista nähdä, mihin sitä tullaan jatkossa soveltamaan. Onko Facebook olemassa vielä kymmenen vuoden kuluttua? Puhuja ei usko, että on. Hänen mukaan tulee muita palveluja, jotka ajavat Facebookin ohi tulevaisuudessa.

Konteksti tarkoittaa myös sitä, että sosiaalisen median sovellukset integroituvat entistä tiiviimmin muihin netin palveluihin. Kukapa ei olisi nähnyt Facebook- tai Twitter-linkkiä jonkin uutissivun alalaidassa...

Nettimainonta toimii nykyään muuten melko kierolla tavalla: jos olet käynyt surffaamassa verkkokaupassa ja olet ollut vähällä ostaa jonkin tavaran (sanotaan nyt vaikkapa kengät), mutta jätätkin kaupan tekemättä, niin yllättäen seuraavana päivänä jossain muussa verkkosivustossa on juuri sinulle suunnattu mainos samoista jalkineista. Tämän mahdollistaa netin uudet älykkäät mainostusjärjestelmät. Pitää katsella ensi kerralla, mitä klikkailee. Uuden tyyppisille yksityisyysliikkeille, kuten Post Privacy Movement tulee jatkossa entistä enemmän käyttöä.

3) Symbolic Self Completion

Tämä käsite tarkoittaa sitä, että kun hankit verkkokaupasta jotain, niin sosiaalinen verkostosi saa tämän asian selville. Toimit siis ilmaisena suosittelijana kavereillesi. Toiset tekevät ostoksia kavereiden tekemien ostopäätösten perusteella. Sosiaalinen markkinointi toimii oikeasti, olen todistanut sitä monta kertaa

4) Trust

Kaverilta loppui aika kesken, joten luottamusta ei ehditty kunnolla käsitellä. Miten sattuikaan sopivasti...

Sitten havainto konferenssin työjärjestyksestä. Konferenssi on monta kertaa lipsunut aikataulun osalta. Välillä tuntuu, että moderaattoreilla ei ole täysin homma hanskassa. Tämän session koordinoija kuitenkin osoitti jämäkkyyttä keskeyttämällä sinänsä ihan mielenkiintoisen esityksen. Ehkäpä tämän session jälkeen alkavalla gaalaillallisella on joku vaikutus asiaan :)

Dorit Geifman / SosIoS

Sosiaalisen median palvelukin tarvitsee bisnesmallin, jotta se menestyy. Yleisin bisnesmallin muoto on käyttäjän tuottama sisältö, josta seuraa massayleisö, josta mainostaja kiinnostuu ja on valmis maksamaan sisällöntuottajalle. SOCIOS on muuten EU:n 7 puiteohjelman hanke, jossa tutkitaan sosiaalisen median hyödyntämistä bisneksen teossa. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta http://sociosproject.eu.

PS: Lopuksi vielä pari lyhennettä, jotka liittyvät verkossa tapahtuvaan kaupankäyntiin. Näillä voi osoittaa olevansa asioista perillä oleva taho :)

WTP = Willingness to Pay
WTA = Willingness to Accept Payment

(Olipa muuten pitkä päivä istua aamusta iltaan seminaarissa kuuntelemassa esityksiä milloin milläkin englannin aksentilla. Kyllä tällainen työstä käy.)

Interactive Future Media Experience

Lähitulevaisuuden interaktiivinen media tarkoittaa tämän seminaarin perusteella käytännössä kolmiulotteisuuden hyödyntämistä eri muodoissa. Moderaattorina Ebroul Izquierdo, joka puhui kolmiulotteisuudesta tarkoittaen sekä stereoskopiaa että 3D-virtuaaliympäristöjä. Teemana oli myös eri muodoissa olevan sisällön siirtäminen internetin yli ja siihen liittyvät teknologiset haasteet.

MIRALab / University of Geneva

Nadia M Thalmann esitteli käyttöskenaarioita interaktiivisesta takista nimeltä "Augmented i-Jacket". Käyttäjä kuljettaa takissaan mukana mediasisältöjä, kalenteritietoja ym. Takki reagoi ympäristössä oleviin laitteisiin ja aktivoi niitä. 3D-lasit päällä voi vierailla Pompeijin raunioilla ja katsella historian tapahtumia projisoituna suoraan silmiin. Vaikuttava esittelyvideo laitteiden välisestä vuorovaikutteisesta viestinnästä.

Kolmiulotteista videoneuvottelua saksalaisittain

P. Eisert Fraunhofer Heinrich Hertz Institutesta Saksasta esitteli 3D videoprosessointia ja siihen liittyviä sovelluksia. Vaatteiden sovitusta ym. Mielenkiintoisia ajatuksia myös videoneuvotteluista: silmäkontaktin puute, katsominen väärään suuntaan, nonverbaali viestintä jne. 3-ulotteinen mallinnus kykenee ratkomaan näitäkin ongelmia. Henkilö kuvataan kolmella kameralla ja mallinnetaan virtuaalisesti, jolloin henkilöä voi katsella eri kulmista. Tällä saadaan videoneuvotteluihin immersiivisyyttä, vaikuttavaa!

Unkarilaista 3D-osaamista

Peter Kovacs Unkarista esitteli 3D trendejä ja visioita. Mustavalkotelkkarista on tultu väritelkkarin kautta teräväpiirtotelevisioon, mutta mitä sen jälkeen? Visualisointi on päivän paradigma ja kolmiulotteista dataa on käytössä vaikka kuinka paljon, mutta se latistuu käyttämällä kaksiuloitteista esitystekniikkaa. Samaan aikaan kolmiulotteinen kuva sisältää huomattavan määrän dataa enemmän kuin kaksiulotteinen: stereoskopia tuplaa bitit, katselumahdollisuus eri näkökulmista (multiview) moninkertaistaa datan määrän 8-16 kertaiseksi. Holografia on tuonut markkinoille HoloVizio Systemin nimellä kulkevan ratkaisun, jossa kolmiulotteinen katselu toimii ilman laseja. Kyseinen kampe olikin jo kertaalleen näytillä Brysselissä viime syksynä. Melkoinen värkki 36 kameroineen, en haluaisi olla kalibroimassa sitä silloin, kun esityspaikkaa vaihdetaan. Laitetta kehitettiin EU-rahoitteisessa OSIRIS-projektissa. Muita nimeämisen arvoisia kolmiulotteisuutta käsitteleviä projekteja on mm. DIOMEDES ja 3D VIVANT.

Tanssia kolmiulotteisesti

Irlantilainen Noel O'Connor esitteli 3D Life projektissa toteutettua Dance Master Classia. Tämä aihepiiri saattaisi kiinnostaa esim. Oamk:n tanssin osastoa, ellei ole jo entuudestaan tuttu juttu! Lisätietoja: noel.oconnor@dcu.ie

Information Centric Networking

Osallistuin keskiviikkoaamupäivällä seminaariin, jonka sisältönä oli sisältökeskeinen verkko. Seminaarin tarkempi ohjelma ohessa: http://www.fi-budapest.eu/down/SDI1.pdf

George Pavlou

George Pavlou piti pitkän ja perusteellisen esitelmän sisältökeskeisestä verkosta. Ciscon Visual Networking Index 2010 ennusteen mukaan IP-liikenne nelinkertaistuu joka vuosi. Datan määrä ennustetaan olevan jopa 64 exabittiä (!) kuukaudessa. Valtaosa datasta sisältää videota eri muodoissaan. Nykyään videojakelussa levinneet teknologiat kuten P2P ja CDN ovat ensimmäisiä askeleita kohti sisältökeskeistä tiedonsiirtomallia. Nykyisiä ongelmia ovat kuitenkin IP-osoitteiden riippuvuus DNS:stä, toinen ongelma on nykyisen internetin tietoturvamalli, joka perustuu sijaintiin, ei sisältöön.

Sisältökeskeisyyteen liittyy ainakin minulle entuudestaan tuntematon uusi lyhenne: ICN, joka tulee sanoista Information Centric Networking. Sen periaatteisiin kuuluu käsitys, että internetiä käyttävät ihmiset ovat loppujen lopuksi enemmän kiinnostuneita netissä olevasta sisällöstä kuin verkon solmuista tai päätepisteistä. ICN:n mukaan nykyinen internetin malli ei sovellu sisältökeskeiseen ajatteluun, koska se sisältää tunnettuja pullonkauloja.

Sisällön nimeämisasioihin kuuluu mm. "location-independent ID", jossa kaikki sisällöstä tehdyt kopiot internetissä jakavat saman yksilöidyn tunnisteen.

Tähän seminaariin osallituneita projekteja pyydettiin alustusta kahteen asiaan: ensiksi käyttäjäkeskeisten verkkojen nimeämis- ja reitityskäytäntöihin sekä toiseksi sisällönjakelun liiketoimintamalleihin. Tässä listaa eräistä projekteista, joissa näihin asioihin on otettu kantaa:

Xeroxin PARC tutkimuskeskuksen CCN -projekti 

EU:n 7:n puiteohjelman projekteja:

• 4WARD
• PSIRP ja PURSUIT -projektit
• COMET
• ALICANTE
• CONVERGENCE
• COAST 

Torsten Braun

Torsten Braun Bernin yliopistosta Sveitsistä kertoi sisältökeskeisen verkon nimipalvelu- ja reititysasioista. Malli voi olla joko kaksi- tai yksivaiheinen. Kaksivaiheisessa etsitään ensin ID:lle vastaava sijainti ja käydään sen jälkeen hakemassa sisältö. Yksivaiheisessa mallissa haetaan ID:n perusteella suoraan sisältö oikeasta paikasta. Kaksivaiheinen on helpompi ottaa käyttöön, koska se perustuu nykyiseen malliin. Yksivaiheinen malli on täysin uusi ja muuttaa nykyistä rakennetta merkittävästi.

Liiketoimintamalli
- Open Servce Platform (using could computing technologies) to offer (in-network) services by service providers
- ICN/SCN as technology to support personalized services efficiently.

Keskeiset teknologiset haasteet
- implementointiarkkitehtuurit
- palvelun hallinta
- palvelun paketointi
- parametrien tuki
- laskutus
- tuietoturva
- langattomat ad-hoc verkot
- keskeytymätön toisto

Ebroul Izquierdo

Ebroul Izquierdo Queen Mary University of London / MMV Multimedia and Vision Research Groupista kertoi hankkeestaan. Heidän tutkimushankkeissaan keskeisinä teemana ovat Network Coding, Scalable Coding, Peer to Peer ja Social Networks. Ei muuta kuin yhteydenottoa, jos aihepiirit kiinnostavat. Minulta saa tarkempia tietoja asiasta.

Bruno Kauffmann

Bruno Kauffmannilla on niin hyvä saksalainen aksentti puheessaan, että meni hetki, että tajusin, että mieshän puhuu englantia eikä saksaa. Jos internetin on tarkoitus noudattaa kestävää kehitystä, datan siirrosta tulisi maksaa (siteeraus: Elie Girard, head of strategy France Telecom). Nykyisessä mallissa, jossa datan siirto ei maksa käyttäjälle (pl. kiinteät kuukausimaksut), operaattoreilla on vaikeuksia suoriutua tehtävästään.

Börje Ohlman

Börje Ohlman Ericssonin tutkimuskeskuksesta piti alustuksen NetInf-mallista. Kuva, jonka lisään myöhemmin selventää oleellisen ;) Liiketoimintamallin näkökulmasta sisällön ja datan siirto on täysin erotettu toisistaan. Sisällön maksaminen on toteutettu sovellustasolla ja ei näy ICN:lle mitenkään. ICN laskuttaa ainoastaan datan siirrosta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että sisällöntuottajan pitää rakennuttaa erillinen maksujärjestelmäsovellus, jotta sisällöstä voidaan saada korvausta.

Alicante-hankkeen bisnesmalli kuvassa. (lisään myös tämän kuvan myöhemmin)

COMET-hankkeen tapa nimetä sisältö: <CN> : : <who> "/" <what>
esimerkkejä: com.warnerbros/aMovie com.gmail@user/mySong

COMET-bisnesmalli:
Content Creator - Content Provider - Content Distributor - Network Operator - Content Consumer

CONVERGENCE-projekti
- NA LS = Naming Authority Lookup service

Stateless Content Delivery

Epilogi: Content Deliveryn sisällöntuotantomalleja esiteltiin runsaasti. Jokaisella hankkeella oli omansa, mutta jäin miettimään kuinka yhteensopivia ne olivat keskenään. Mistä muuten johtuu, että paikalla ei ollut tietääkseni ensimmäistäkään sisällöntuottajaa? Luulisi olevan heidän asiaansa mitä suurimmassa määrin. Tällaiset keskustelut olisivat minun mielestäni pitänyt ehdottomasti järjestää siten, että paikalla on teknisten tutkijoiden lisäksi myös liiketoiminnan ja sisällön ammattilaisia. Silloin olisi yleisön joukosta voinut nousta esiin lisää oleellisia asioita ja kysymyksiä, jotka olisivat voineet olla hedelmällisiä keskustelun aiheita. Nyt tämä näytti jäävän hieman tutkijoiden omaksi tarinoinniksi. Myöskään tapahtuman moderaattorilla ei ollut tilaisuuden aikataulu kovinkaan hyvin hanskassa. Ensimmäiset puhujat varastivat kaiken ajan, viimeisille ei jäänyt kuin rippeitä.

Future Internet Assembly Workshop: Day 1

Mario Campolargo ja Megan Richards Euroopan komissiosta avasivat Future Internet Assemblyn ensimmäisen työpajapäivän. Avaustilaisuudessa Albert-Laszlo Barabasi piti erittäin hyvän ja havainnollisen esityksen internetin ja ihmisten välisen verkon tutkimisesta. Esitys oli tieteen tekemisen popularisointia parhaimmillaan. Pääajatuksena oli se, että verkon optimaalinen rakenne noudattaa luonnontieteistä tuttuja malleja. Sama verkkomalli toimii sekä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa että internetin rakenteessa. Olen vaikuttunut ja haluan oppia tästä asiasta jotakin lisää. Tutkimustietoja julkaisuja oheisen linkin takaa: http://nd.edu/~alb/

Future Internet beyond FP7

Panelisteja lauteilla. Kuvassa vasemmalta Nick Wainwright HP Labsista,
Heikki Huomo ISTAG:ista sekä Bridget Cosgrave Digital Europesta.

Tässä seminaarissa valotettiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tulevaisuutta vuoteen 2020 saakka. Keskustelun moderaattorina toimi Euroopan tietoyhteiskunnasta ja mediasta vastaavan direktoraatin varapääjohtaja, tohtori Zoran Stancic. Ensimmäinen varsinainen puhuja, Steve Wright British Telecomista, alusti seitsemännen puiteohjelman ICT-alan sisäisestä raportista, eli siitä mihin puiteohjelman budjetilla on päästy ja mitä tuloksia sillä on saavutettu. Raportti keskittyi tutkimuksen laatuun ja tutkimusohjelmien vastaavuuteen. Keskeisenä havaintona on, että ICT-ohjelma on erittäin relevantti ja ajankohtainen. Suosituksena on eurooppalaisen ICT-tutkimuksen vahvistaminen ja riskien jakamisen kehittäminen (yksinkertaistus). Puiteohjelmarahoituksen haaste on siinä, että se soveltuu erittäin hyvin suurille ja paikkansa vahvistaneille organisaatioille ja tutkimuslaitoksille, mutta kuinka mahdollistaa potentiaali muiden toimijoiden osalta? Näitä ns. muita toimijoita ovat mm. alkavat yritykset, riskiä sisältävät tutkimukset ja pienet, mutta dynaamiset toimijat. Tähän haasteeseen raportti ei mielestäni tuo vastauksia.

Suurimmat esteet menestykselle ovat rahoituksen tiukat säännöt sekä EU-hallinnon "siilomalli", jossa eri toimialat on jaoteltu hyvin tarkasti. Hetkinen, tämähän kuulostaa tutulta! Mitä suuret instituutiot ja valtioliitot edellä, sitä pienet toimijat perässä...

ICT:ltä odotetaan jatkossa yhä enemmän käyttäjälähtöisyyttä, lisäksi sen halutaan toimivan monialaisten innovaatioiden mahdollistajana. Internet puolestaan on muuttanut innovaatioprosessia pysyvästi.

Digitaalisen teollisuuden näkökulmaa paneeliin toi Bridget Cosgrave Digitaleuropesta. Hän painotti sitä, että maailmantalouden painopiste on siirtymässä lännestä itään. Työttömyys kasvaa tämän vuoksi erityisesti nuorten keskuudessa kaikkialla Euroopassa ja länsimaissa. Ratkaisua kasvavaan nuorisotyöttömyysongelmaan haetaan mm. eSkills-ohjelmalla. Tämän lisäksi myös maahanmuuton ja kansalaisten vapaan liikkumisen jäsenmaiden alueella on paljon kehittämistä, jotta työtä voidaan tehdä siellä, missä sitä on tarjolla.

Cosgrave esitti viisi ICT-toimialan laatimaa suositusta ICT-alan kehittämiseksi:
1) maailmanlaajuiset standardit
2) laajat testaus- ja living lab-ympäristöt
3) internetin yksityisyydestä ja tietoturvasta huolehtiminen
4) nopean toiminnan (adhoc) mahdollistava yhteistyö
5) kaikkien arvoketjussa mukana olijoiden huomiointi uusien tuotteiden suunnittelussa

Em. suosituksista viimeinen tuntuu erityisen ajankohtaiselta ainakin Oamk:ssa valmisteilla olevan NEONET-hankkeen näkökulmasta. NEONET on internetin sisällön ja teknologisen arvoverkon kehittämishanke, josta kerron myöhemmin tässä blogissa.

Heikki Huomo kertoi, että julkishallinnon it-palvelujen kehittämiseen kannattaa keskittyä tulevaisuudessa entistä voimakkaammin. EU-tasolla julkiseen it-infraan käytetään valtavasti rahaa, mutta järjestelmät eivät siitä huolimatta ainakaan vielä ole keskenään yhteensopivia. Käytännön esimerkkinä hän mainitsi maasta toiseen siirtyvien eu-kansalaisten terveystietojen käsittelyn eri tietojärjestelmissä. Käytännössä eräs tapa arkistoida omat tiedot nettiin on Google Health -palvelu, jossa tiedot voi jakaa eteenpäin kaikille tarpeellisille osapuolille. Amerikkalainen sovellus tämäkin on, kuinkas muuten... Milloinkahan EU:sta putkahtaa esiin vastaavanlaisia palveluja?

Heikki antoi myös hyvän vinkin hankestrategioista vastaaville tahoille: kannattaa ehdottomasti tutustua uuteen EU:n Innovaatiounioni -hankkeen ohjelma-asiakirjaan. Siinä on kerrottu tulevaisuuden kannalta strategisesti tärkeät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokohteet, joihin EU:n tutkimustoiminta painottuu vuoteen 2020 saakka. Suora linkki suomenkieliseen asiakirjaan tästä.

Päivän kiinnostavin esitys tulossa piakkoin

On muuten ihan mukava keväinen keli Budapestissa, lämmintä ulkona reilut parikymmentä astetta. Future Internet -konferenssi pidetään kuvassa vasemmassa laidassa näkyvässä rakennuksessa.

Hotellissa oleva verkkoyhteys on ilmainen ja nopea, joten blogipäivitykset eivät välttämättä tule paikan päältä saman tien. Seuraavaksi on vuorossa paneelikeskustelu aiheesta "Future Internet beyond FP7", jossa IST Advisory Groupin edustaja Heikki Huomo CIE:stä on mukana paneelissa. Pitääpä lähteä kuuntelemaan, mitä ajatuksia Heikillä on EU:n tulevien ohjelmakausien tutkimus- ja kehitysrahojen suuntaamisesta!

Future Internet Week Budapestissa 17.-20.5.2011

Painoalakoordinaattorin yhtenä tehtävänä on kansainvälisyyden kehittäminen. Nyt kansainvälisyyden kehittäminen tapahtuu konkreettisesti: istun bloggaamassa Budapestissa Future Internet Conference-tapahtumassa. Ja kuten tulevaisuuden internettiin luontevasti kuuluu, nettiyhteys konferenssissa ei pelaa kunnolla. Välillä yhteys muka on ylhäällä, mutta hetken päästä poikki. Googlen aloitussivun lataaminen kestää toista minuuttia. Bloggaa tässä sitten. En tässä yhteydessä kehtaa mainita yhteyden tarjoavaa toimittajaa, mutta kyseessä on suomalaistaustainen yhtiö. Tukiasema pitäisi buutata ensiksi, lisäksi verkon kapasiteettia pitäisi varata pikkuisen enemmän. Paikalla luentosalissa ei ole loppujen lopuksi kuin noin 250 innokasta tulevaisuuden internetin tekijää.

Mitä täällä tapahtuu? Tällä hetkellä keskustellaan Future Internet PPP:stä eli Public Private Partnershipista. EU-johtaja Mario Campolargo on paneelissa kertomassa EU:n visiosta julkisen ja yksityisen tutkimuksen kumppanuudesta.

Ohjelma on muuten noin puoli tuntia myöhässä jo lähtiessä. Tässä on pieni pelko, että tilaisuus menee sen verran pitkäksi, ettei ehdi majapaikkaan loggautumaan, ennen kuin seuraava ohjelma lähtee käyntiin.

Blogin kirjoittaminen meinasi tulla kalliiksi. Meinasin nimittäin joutua kylmiltään esittämään kysymyksen paneelille, kun nostin kättä ottaakseni kännykällä kuvaa tapahtumasta. Mietin tässä jälkikäteen, että mitähän olisin osannut kysyä... varmaan jotakin jääkiekosta kenties.

PS: Lopuksi tämän päivän tekstien Disclaimer: Euroopan takamailta pitää lähteä EU:n "ytimessä" tapahtuviin tilaisuuksiin todella aikaisin aamulla. Vähäisillä yöunilla saattaa olla vaikutusta tekstin sisältöön ja laatuun.