Junalla Brysselistä Hannoveriin 9.3.2012

Saksalaista täsmällisyyttä todistamassa

Poistuimme pyöreän pöydän keskustelujen ja käyntikorttien vaihtamisen jälkeen pikaisesti ERRINin tapahtumasta ja hyppäsimme Schumanin metroasemalla metroon. Kaksi euroa taskusta ja vartti kellosta, niin olimme Bruxelles Nord -asemalla odottelemassa ICE-junaa, joka veisi meidät halki Euroopan tutun kuuloisilla asemilla pysähdellen. Rautatieasema Brysselissä on muuten melko kolkon tuntuinen paikka, kuin suoraan itäblokista.
Juna oli saksalaisen Deutsche Bahnin kulkuväline, jossa kuulutukset olivat saksaksi, flaamiksi, ranskaksi ja englanniksi (tässä järjestyksessä). Mika mittasi GPS:llä huippunopeuden 280 km/h, joka on suhteellisen kova verrattuna suomalaisiin juniin. Meillä varmaan oltaisiin noilla nopeuksilla jo metsähallituksen puolella tiukemmissa mutkissa töyssyissä.
Juna oli todella hiljainen ja matka tasainen, joten unihan siinä silmään tuli. Vaunuosastossa oli kylttejä, joissa puhumista pyydettiin välttämään. Tätä ohjetta saksalaiset kanssamatkustajat noudattivat täsmällisesti.

Junailua ja bussilakkoja

Maa vaihtui Belgiasta Saksaan lähes huomaamatta. Pian olimmekin jo Kölnin rautatieasemalla, joka näytti todella siistiltä - ja suurelta. Saimme myös ensikosketuksen aitoon saksalaiseen bratwurstiin aidossa ympäristössä. Juna vaihtui näppärästi toiseen ICE-junaan ja kohta olimmekin perillä Hannoverin rautatieasemalla. Lähes kokonainen työpäivä junailussa meni, enää matka hotellille ja lepäämään...

Hotellin valinnassa minulla oli tässä kohtaa tuuria, Mikalla ei. Koska matkustamme eri työnantajan lukuun, meillä on myös eri matkanjärjestäjä sekä tämän vuoksi myös hieman eri valikoima hotelleja käytettävissä. Mika oli napannut hotellin läheltä messupaikkaa, minä puolestani läheltä kaupungin keskustaa. Tässä vaiheessa meille selvisi, että Hannoverissa on menossa koko julkisen liikenteen kattava bussilakko. Ainoastaan takseja liikkui harvakseltaan, mutta odotusaika venyi helposti yli puolen tunnin. Käytännössä kukaan ei päässyt minnekään, paikallisetkin olivat hieman näreissään siitä, että saksalaista säntillisyyttä oli päästy tällä tavalla sotkemaan.

No, minä pistelin pari korttelia jalkamiehenä hotelliin ja Mika jäi pitkänpuoleiseen taksijonoon odottelemaan hotelliin pääsyä.

ERRIN ICT-PSP Brokerage Event Brysselissä 8.3.2012

Kävimme Mika Rantakokon kanssa ERRINin tapahtumassa Brysselissä. Matka sattui näppärästi Pohjois-Suomen hiihtolomaviikolle, joten muiden nauttiessa kevään parhaista hiihtosäistä, me hankemyyrät kaivauduimme lumikinosten keskeltä pitchaamaan NEONET-hankeideaamme.

Hankeidea jota esittelimme, löytyy tiivistettynä oheisesta ilmoittautumislomakkeesta. Höysteeksi laitoimme mukaan myös ECLAP-muotoisen esityksen samasta aiheesta siltä varalta, että joku tutkija olisi kiinnostunut lukemaan ainoastaan tieteellisten julkaisujen vaatimaa formaattia. Olemme tähän mennessä oppineet, että muotoseikoilla on todellakin merkitystä, kun tiedettä ollaan tekemässä...:)

Päivän alustukset

ERRINin johtaja Richard Tuffs toivotti kaikki tervetulleeksi ja kutsui paikalle Iso-Britannian National Contact Point -yhdyshenkilön Peter Waltersin. Waltersin puheenvuoro keskittyi hyvän hankehakemuksen tunnuspiirteisiin. Seuraavassa muutama nosto sinänsä mielenkiintoisesta keskusteluaiheesta:

• hakuohjelman nimi on ICT-PSP, jonka lyhenne tulee sanoista Information & Communication Technology Policy Support
• ohjelman ydintavoitteena on kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan parantaminen
• haun ensisijaisina kohteina ovat julkiset ICT-hankkeet, terveydenhoito, kulttuuriperintö ym.
• hakijoina voivat olla EU-jäsenmaat sekä EU-jäsenhakemusvaiheessa olevat maat. Muut maat voivat osallistua hankkeeseen, mutta eivät saa rahoitusta.

Rahoitusmalleja ovat Pilot A, Pilot B ja temaattinen verkostohanke. Näistä löytyy runsaasti tietoa EU:n puiteohjelmasivustoilta, kannattaa käydä katsomassa.
Hakuohjelman piirteistä lyhyesti:

• koko toiminnan arvoketju on oltava mukana hankkeessa
• Pilot A-tyyppisessä hakemuksessa on oltava vähintään 6 maata, tyypillinen kesto 36 kk, rahoitus 5-10 miljoonaa euroa
• Pilot B-tyyppisessä hakemuksessa on oltava vähintään 4 maata edustettuna, keskimääräinen hankekoko on 2-3 miljoonaa euroa
• Temaattisssa verkostohankkeessa on oltava vähintään 7 osallistujaa seitsemästä maasta, kesto tyypillisesti 18-36 kk, Flat Rate
• Pilot A tai B -tyyppisissä hankkeissa tuen osuus on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista, lisäksi henkilökulujen osalta suorien palkkojen lisäksi hyväksytään 30 % epäsuoria kustannuksia.

Itse rahoituksen hakeminen tapahtuu sähköisesti ja päättyy 15.5. klo 17:00 Brysselin aikaa. Ennen hakua kaikkien partnereiden tulee allekirjoittaa "Non exclusion declaration".
Keskeiset arviointikriteerit ovat:

• Relevance
• Impact
• Implementation

Yksityiskohtaista lisätietoa kaikesta ylläolevasta löytyy osoitteesta http://ec.europa.eu/ict_psp
Hyvän hakemuksen jättämiseksi on ehdottoman tärkeää, että hankeidea esitellään kansalliselle yhdyshenkilölle (NCP). Tämän lisäksi kannattaa kirjoittaa myös tiivis, enintään yhden A4:n pituinen sähköposti, joka lähetetään suoraan asiasta vastaavalle komission jäsenelle.

Loris di Pietrantonio / DG INFSO European Commission

Komission edustaja Loris di Pietrantonio esitteli avoinna olevan haun teemoja. NEONET-hankeidea soveltuu teemaan 2: "Digital content, open data and creativity".

2.1: Europeana and Creativity
a) Content for europeana
b) Experimenting with the use of cultural material for creativity (several best practice networks)
c) European Rights Information Management
- registry of orphan works, standards for better rights information


Luovaa pohdiskelua NEONETin näkökulmasta

Haussa olevien teemojen 2.1.c -kohdasta on di Pietrantonion mukaan ajateltu rahoitettavan kahta B-tyypin pilottia, NEONET-hankeidea sopisi hyvin tähän kohtaan rahoitettavaksi. Jos tämä ei kohta kuitenkaan heti tärppää, niin hankeidean voisi ujuttaa myös temaattiseksi verkostohankkeeksi. Sellainen on nimittäin tarjolla aiheesta, joka keskittyy liiketoiminnan arvoketjuihin. Toisaalta Di Pietrantonio korosti myös, että hankeidean on osuttava yhteen (ja ainoastaan yhteen) teemaan ja sen alakohtaan. Tässä pitää siis tehdä valinta näiden kahden vaihtoehdon välillä.

Pyöreän pöydän keskustelu

Alustusten jälkeen tapahtuman osallistujat jaettiin kolmeen pyöreään pöytään varsinaisia neuvotteluja varten. Keskustelusta käteen jäänyttä:

• Mikan kanssa esittämästämme ideasta kiinnostuneet kirjattiin ylös, yhteydenotto näihin ASAP
• Wolverhamptonin yliopistosta kysyttiin temaattisen verkon vetäjäksi Bob Newmania
• seuraavaksi tulee ottaa yhteyttä suoraan komissioon hankeidean esittelyssä
• Ana Coelho, Director of EU Affairs, ACC1Ó:sta halusi meidät mukaan partneriksi hankkeeseensa! Sähköpostia ja lisätietoja liikkeelle.
• joitakin käyntikortteja jäi myös käteen, nämä kontaktit on syytä käydä läpi pikaisesti

Tilaisuuden jälkeen on sähköpostiin putoillut myös muutamia kontaktipyyntöjä, joihin on syytä vastata pikaisesti.

Lopuksi vinkkinä seuraavaan kertaan: varaudu paperisiin kalvoihin ja ota mukaan riittävä määrä kopioita, videotykkiä tai muutakaan modernia tekniikkaa (kuten verkkoyhteyttä) ei välttämättä ole käytettävissä.

Content Delivery Summit Europe ja Streamingmedia Europe 2011konferenssit Lontoossa

Käväisin Lontoossa kolmen päivän pikavisiitillä ja osallistuin kahteen konferenssiin. Näistä ensimmäinen käsitteli sisältöjen jakeluverkostoja (CDN) ja toinen oli vuosittain järjestettävä Streaming Media -tapahtuman Eurooppaversio. Paikalla oli erittäin laaja (ja ennen kaikkea monialainen) kattaus sisällön jakelun arvoketjun jäseniä (operaattoreita, laitevalmistajia, pilvipalvelujen tarjoajia, sisällöntuottajia, jakeluyhtiöitä). Näitä tilaisuuksia voi todella kutsua alan ykköstapahtumiksi Euroopassa.

Miksi sitten olin paikalla? Mukanani matkassa oli VTT:ltä Harri Hyväri ja meillä oli yhteisenä tavoitteena löytää NEONET -hankkeelle sopivia kumppaneita. Tässä koostetta saaduista tuloksista ja käydyistä neuvotteluista. Jos joku ei tiedä, mikä on NEONET-hanke, niin se selviää lukemalla aiempia blogejani esim. viime toukokuulta.

Kentin yliopiston professorit J. Wang ja H Zhu

Kentin yliopistossa Canterburyssa on todella mielenkiintoinen koulutusyksikkö: "School of Engineering and Digital Arts". Minua viehätti erityisesti yksikön monialaisuus; he ovat keksineet jo sen, mitä me olemme pyöritelleet täällä Oamk:ssa vuositolkulla. Toimivasta sisällöstä ja toimivasta teknologiasta on kyse tässä koulutusohjelmassa. Tutkimusryhmällä, josta tapaamamme professorit tulivat, on erityisenä osaamisalueinaan puiteohjelmahankkeet ja niissä toimiminen sekä partnereina että koordinaattoreina. Mielenkiintoiselta vaikutti mm. ULOOP-hanke, jossa on keskitytty verkon optimointiin käyttäjien tarjoamia resursseja hyväksikäyttäen. Tästä tulee varmasti meille katu-uskottava partneri NEONET-hankkeeseen. Jos tämä toteutuu, niin saamme myös arvokasta tietoa monialaisen koulutusohjelman järjestämisestä. Lisäksi heidän koulutusohjelmissaan n. 35 % opiskelijoista tulee ulkomailta, joten sinne joukkoon varmasti mahtuisi myös muutama oululainen opiskelija ja opettaja.

StreamZilla / Stef van der Ziel

Tapasin Stefin, jonka kanssa käytiin keskusteluja yhteistyöstä viimeksi pari vuotta sitten vastaavassa tapahtumassa. Heillä ei ole aiempaa kokemusta EU:n puiteohjelmahankkeista, mutta sen sijaan Stef ja hänen vetämä yrityksensä on ollut eurooppalaisia CDN-pioneereja jo vuosia. Palkittukin innovatiivisesta toiminnasta useasti. Kuten aitoon yrittäjähenkeen kuuluu, Stef on avoimena kuuntelemaan hyviä hanke-ehdotuksia ja lupailin palaavamme asiaan lähipäivien aikana. Hyvää EU-hanketta suunniteltaessa on erittäin tärkeää, että myös yritysten panos sisältöön saadaan riittävästi esille. Siinä työssä tarvitaan kokeneita tahoja ja mielestäni Stef van der Ziel ja StreamZilla on yksi parhaista Euroopassa kertomaan hankkeeseen siitä, millainen hyvän sisällön jakeluverkoston tulisi olla.

Mobitv / Ola Hållmarker

MobiTV on jenkkifirma, jolla on tutkimuskeskus Tukholman vanhassakaupungissa. He ovat keskittyneet mobiilitelevision ydinteknologiaan, pilvipalveluun. Heidän kaltaisten yritysten paikka NEONET-arvoketjussa on jossakin sisällöntuottajan ja operaattorin välissä. He maksavat sisältöjen jakeluoikeuksista ja välittävät mobiilitelevision palveluja mobiilioperaattoreille, jotka puolestaan paketoivat palvelun asiakkailleen sopiviksi tuotepaketeiksi. Mobitv näkyy palveluissa "powered by MobiTV" -merkinnän kautta, eli käytännössä he toimittavat operaattoriasiakkailleen asiakkuuden- ja sisällönhallintajärjestelmät avaimet käteen periaatteella. Taustalla on pääomarahoitus, joka on mahdollistanut palvelujen tuotteistamisen kohderyhmälle. Tässä olisi mielenkiintoinen partneri mukaan NEONET-hankkeeseen tarjoamaan innovatiivisen asiakkuudenhallintajärjestelmän koelähetyksille ja -sisällöille.

Paikalla oli myös konsultteja, joilla tuntui olevan tietoa aiheesta vaikka kuinka paljon. Esittämäni arvoketjukaavio herätti mielenkiintoisia keskusteluja useaan otteeseen. Alla vielä poimintoja muutamasta mielenkiintoisesta esityksestä.

Richard Cooper / BBC

BBC:llä on tarjolla julkisella rahalla tuotettu BBC iPlayer -palvelu, joka on perustettu jouluna 2007.
Richard tarjosi mielenkiintoisia tilastoja internet-tv:n, internetin ja perinteisen television käytöstä vuorokauden eri tunteina: internetin käyttö sijoittuu tasaisesti koko päiväajalle, tv:ssä on ns. prime time 18-21 välillä, mutta internet-tv:tä käytetään päivälle enemmän kuin televisiota, lisäksi internet-tv:n prime time sijoittuu perinteistä televisiota myöhempään ajankohtaan, viive on pari kolme tuntia.

iPlayerin käyttäjäjakauma päätelaitteittain on seuraava:

• 80 % kannettavalla tietokoneella tai pöytäkoneella
• 10 % kännyköillä
• 5 % pelikonsoleilla
• 5 % tableteilla

Näistä tilastoista merkille pantavaa on, että edelleen tietokoneiden käyttö huitelee 80 % tuntumassa. Selkeästi nouseva trendi ovat tabletit, jotka syövät sekä kännyköiden että tietokoneiden osuuksia. Tablettien käyttö television katseluun on tapahtunut selkeästi lyhyemmässä ajassa kuin esim. pelikonsoleiden käyttö televisiona.

BBC:n tulevaisuusvisioita: (Disclaimer: nyt tulee kolmi- ja nelikirjaimisia lyhenteitä) BBC:ssä uskotaan, että striimaus siirtyy tulevaisuudessa selkeästi http-pohjaiseksi. Avainteknologioita tällöin ovat cacheable http, HLS, HDS sekä MPEG-DASH. Tämän lisäksi visioon kuuluu, että muiden kuin PC:iden käyttö kasvaa edelleen, tämä lisää myös päätelaitteiden kirjoa entisestään. Samalla kuvan tekninen laatu paranee: sisältö tuotetaan entistä enenevämmin HD-laatuisena. Tämä johtaa siihen, että tulee teknologisia ympäristöjä ja järjestelmiä, joilla internetin yli striimattava video näkyy HD-laatuisena televisioissa.

Käytön volyymista: BBC:n ennätys tällä hetkellä on "satoja tuhansia" samanaikaisia käyttäjiä, miljoonan rajan odotetaan menevän rikki viimeistään jalkapallon mm-kisoissa tai olympialaisissa. Eräänä teknisenä haasteena voidaan pitää myös suoran lähetyksen viivettä, joka vaihtelee päätelaitteittain 0-45 sekunnin välillä. Tämä aiheuttaa ongelmia erilaisiin sovelluksiin, esim. peleihin ja vedonlyöntiin.

P2P teknologiasta: vertaisverkkoa (P2P) ei ole käytetty tähän mennessä liveen, ainoastaan Video on Demandissa sitä on kokeiltu. Keskeiset P2P:hen liittyvät ongelmat ovat:

• P2P-jakelu ei takaa kapasiteettia, jos kuluttajien koneet ovat kiinni, niin mitään ei liiku
• Useat operaattorit asettavat kuluttajille download/upload-määrille rajoja. Sisällöntuottaja voi tällöin vahingossa tehdä P2P-palvelun käyttäjälle yllätyksenä tulevan lisälaskun ylittyneistä datamääristä.

Richard Cooper piti mielestäni tapahtuman parhaan esityksen. Tämän takia kannatti uhrata puolikas sunnuntai ja lähteä reissuun riittävän ajoissa, jotta ehti heti aamulla alkaneeseen tietopakettiin mukaan. Olin ainut suomalainen kuuntelemassa Richardia, aamulla kukonlaulun aikaan Suomesta lähteneet eivät ehtineet Richard Cooperin pitämään keynote-esitykseen.

Michael Sandbichier / Prosieben Sat 1 Digital

Prosieben Sat 1:n CDN-jakelu alkoi vuonna 2008. Michael esitteli vertailulukuja vuosien 2008 ja vuoden 2011 välillä:

• vuonna 2008 jolloin jakelun kohteena oli vain yksi laite, vuonna 2011 niitä on yli 15 erilaista
• katselumäärä alkuajoista kasvanut 250 %
• jakelukustannukset pienentyneet 97% per siirtoyksikkö!
• tarvittavan tietovaraston koko kasvanut 5000 %

Michaelin mukaan kehitys on edennyt ongelmasta toiseen. Tämän päivän ongelmia/haasteita ovat:

1. Digitaalisen arkiston tilatarve
2. Livestriimauksen toimivuus
3. MultiCDN-strategia

Noista ongelmista tarttui livestriimaukseen liittyvä näkökulma mieleen. Suorien lähetysten tuotanto ei Michaelin mukaan skaalaudu riittävästi tarpeen mukaan: Jotta liveä voitaisiin lähettää enemmän, tarvitaan lisää tuotantoväkeä, jolloin tuotannoista aiheutuvat työvoimakustannukset nousevat. Tämä syö katteen ja liiketoimintamahdollisuudet monilta suuriltakin toimijoilta. Jäin miettimään sitä, että olisiko tässä kustannustehokkaiden pikkuyritysten sauma oikeasti tuottaa suoria lähetyksiä pienemmillä kuluilla isoihin verrattuna? Mitä muita tehostamiskeinoja on olemassa: halpatyövoima? Automaattikamerat? Jotakin muuta?

Ian Mecklenburgh, Director, Consumer Platforms and Devices, Virgin Media

Tivo-esittelyä. Tässä tulee mieleen, että onko puolen tunnin markkinointivideossa mieltä, koska alussa esittelijän tekemän pikagallupin mukaisesti noin puolet väestä tulee Britannian ulkopuolelta. Tuota Tivoa ei taida saada Suomeen tekijänoikeudellisista syistä. Miksei tästä puhuta, vai onko tekijänoikeusasioissa jo luovutettu? Tässä olisi muuten CIE:lle hyvä aihe EU-hankevalmistelulle eli kuinka ratkaista internetsisältöjen tekijänoikeusasiat siten, että jakelu on laillista, helppoa ja samalla kaikkien tahojen kannalta vastuuntuntoista toimintaa.

Stephen Villoria, MediaPointe

Striimauksen työnkulusta erittäin havainnollinen esitys. Avainasiana oli, että järjestelmät ovat usein työläitä eikä eri systeemeissä ole yhtenäistä työlogiikkaa. Mm. metatietojen ja tarvittavien teknisten tietojen (pakkaus, enkoodaus, arkistointitunnisteet ym.) syöttäminen jää it-tuen vastuulle, joka ei välttämättä osaa tehdä asiaa oikein sisällön näkökulmasta. Tämä ongelma on MediaPointen tarjoamassa tuotteessa ratkaistu näppärällä Keycard-järjestelmällä, jonka sisällöntuottaja (luennoitsija, esittäjä tms.) laittaa sisällönhallintaa hoitavaan koneeseen, kun striimaus alkaa. Keycardin avulla järjestelmä tunnistaa käyttäjän, tuottaa automaattisesti sisältöön tarvittavat metadata- ym. tiedot tallennetta varten. Loistavan yksinkertainen järjestelmä, joka helpottaa sisältöjen hallintaa. Tätä ratkaisua voitaisiin hyödyntää vaikkapa Oamk Media Clusterin avulla tapahtuvassa sisällöntuotannossa.

Dom Robinson, Chair of the Content Delivery Summit

Dom Robinson kertaili edellispäivän antia.

• "parasta standardeissa on, että niitä on niin monta"
• QOE = Quality of Experience
• arkistointi maksaa
• multicastia on kokeiltu kolmenkin operaattorin voimin euroopassa, mutta niissä on ollut ongelmana se, että laitteet eivät tue sitä
• Death Star, Distributed, TDN or Cloud: CDN Models
• suurimpia haasteita CDN-palveluissa on skaalautuvuus
• uudet CDN-kapasiteettia tarjoavat alueet: Venäjä, Romania
• kovimmat CDN-investoinnit tällä hetkellä tapahtuvat Intiassa ja Kiinassa

ICT Proposer's Day'n satoa

ICT Proposer's Day Budapestissa oli osaltani työntäyteinen kaksipäiväinen rupeama mielenkiintoisten hankeideoiden parissa. Harmittaa, että en ehtinyt tutustua kovinkaan moneen paikan päällä esiteltyyn hankeideaan tarkemmin, koska olin itse tuonut paikalle NEONET -hankeidean, joka riisti suurimman osan ajasta. Sen pohjalta käytiin monta mielenkiintoista keskustelua ja aika kului näissä kahdenkeskisissä tapaamisissa mukavasti. Suosittelen muuten tällaisia Match Making -tapahtumia lämpimästi niille, joilla on mielessä kansainvälisten hankekonsortioiden kasaaminen.

NEONET -hankeidean esittely Future Networks -tapahtumassa

Tämä puiteohjelman tutkimusteema on se, johon olimme etukäteen ajatelleet NEONET-hankeidean parhaiten soveltuvan. Ennakkotöinä julkaisin hankkeesta esittelysetin, joka koostui yhdestä A4-kokoisesta posterista, lyhyestä PowerPoint-esityksestä ja linkeistä taustamateriaaleihin. NEONET-hankeidean taustamateriaaliksi kelpaisi Neo Arena -projektissa tuotettu Wiki. Wiki puolestaan käännettiin hankkeessa tuotetusta suomenkielisestä kirjasta. Oli todellakin hyötyä siitä, että tehtiin aikoinaan sekä suomen- että englanninkieliset versiot aineistosta! Sain eräältä ulkomaiselta kumppanilta kehuja siitä, että kerrankin on hankeideaan liittyvää aineistoa olemassa riittävästi. Kiitokset siis kaikille Neo Arenan Wikin kirjoittajille!

Mika Rantakokko CIE:stä pitchasi parin minuutin esityksen NEONET-hankkeesta. Esityksen jälkeen sekä Mikan että minun käyntikortit meinasivat loppua kesken! Kiinnostuneita ihmisiä riitti ympärillä ja loppuaika seminaarista kuluikin kätevästi yhteydenottoja purkaessa. Tämän lisäksi kiinnittelimme vielä mukana olleita A4-postereita seinille joka paikkaan. Vastaanotto oli varsin positiivista joka puolella ja tulin samalla vakuuttuneeksi siitä, että näihin tapahtumiin kannattaa tosiaan osallistua.

Millaisilla tausta-aineistoilla olimme oikein liikkeellä? Tässä linkkejä materiaaleihin asiasta kiinnostuneille:

• NEONET A4-posteri
• NEONET Liiketoimintamalli
• hankeidean esittelymateriaali tapahtuman verkkosivuilla
• Neo Arenan Wiki-sivusto

Epilogi

Saldona käteen reissusta jäi tosiaan melkoinen tukku kontakteja ja yhteydenottopyyntöjä, joita yritämme työstää eteenpäin Oulun innovaatioallianssin partnereista kootulla tiimillä. Tiimissä ovat tällä hetkellä mukana allekirjoittaneen lisäksi Outi Moilanen Oamk:sta, Mika Rantakokko ja Anri Kivimäki CIE:stä sekä Harri Hyväri VTT:ltä. Tavoitteenamme on, että jätämme tästä hankeideasta jatkojalostetun hakemuksen seuraavaan seitsemännen puiteohjelman ICT-kutsuun eli käytännössä 17. tammikuuta 2012 mennessä. Tästä hetkestä laskien meillä on siis käytännössä reilu puoli vuotta aikaa kehittää hankeidea valmiiksi, saada sopiva konsortio kasattua sekä jättää hakemus asianmukaisine liitteineen puiteohjelman rahoitettavaksi. Asiantuntijat sanovat, että aika riittää, mutta paljon työtä se vielä vaatii ennen valmistumista.

Technology Enhanced Learning

Vaikka NEONET vei suurimman osan ajastani, ehdin kuitenkin piipahtaa parissa muussakin hanke-esittelyssä. Esimerkkinä Technology-Enhanced Learning, jossa oli esillä monta mielenkiintoista projekti-ideaa.

Eräänä mielenkiintoisena esimerkkinä tämän teeman hankeideoista silmään tarttui AI-4-Learning -idea, joka keskittyy keinoälyn hyödyntämiseen oppimisessa. Käytännön esimerkkinä yrittäjyyttä edistävä bisnespeli, jossa pelaaja voi osallistua virtuaaliyrityksessä tapahtuvaan toimintaan. Hankkeen konsortiossa on jo vaikuttavia kumppaneita, mutta sovelluksia ja sisältöjä tekemään kaivataan lisää tekijöitä. Olisiko tässä jotain tehtävää esim. ammatilliselle opettajakorkeakoululle tai ohjelmointia opettaville yksiköille?

Future Social Computing

Tässä sessiossa käsiteltiin tulevaisuuden sosiaalista mediaa. Alla parista esityksestä poimittuja asioita ja henkilökohtaisia tulkintoja.

Gabriel Yoran, aka-aki networks

Aka-aki on iPhonelle ja Androidille toteutettu sosiaalisen median sovellus, jonka nimeä en ollut aiemmin kuullutkaan. Täytyypä käydä tutustumassa tarkemmin. Ohessa video, jossa palvelun periaatteet käyvät ilmi.

Gabriel Yoranin mukaan sosiaalisen verkostoitumisen keskeiset teemat ovat: "emotions, context, symbolic self completion, trust". Seuraavassa niistä lyhyesti:

1) Emotions

Miksi sinua seurataan netin sosiaalisissa palveluissa? Facebookissa siksi, koska ihmiset tuntevat sinut jo entuudestaan oikeassa elämässä ja ovat kiinnostuneita sinusta. Sinuun luotetaan, et huijaa etkä ärsytä liikaa tai ole yhdentekevä. Twitterissä malli ei ole sama, siellä jotakuta seurataan, koska hänellä on kiinnostavaa sanottavaa. Twitterkavereita ei välttämättä tunneta henkilökohtaisesti. Sosiaalisen median palvelut ovat muuttaneet niitten ihmisten kulttuuria, jotka niitä käyttävät.

Social Networks = Networks of Relevance

2) Context

Avainsanoja: Sensors, Mobile, Augmented Reality, Integration, Federated networks

Teknologiaratkaisuja ei oteta käyttöön itsestään ilman, että niillä on jotakin sisältöä. Tätä faktaa todistellaan tässäkin esityksessä. Sosiaalisen median palveluissa kehitetään parhaillaan mm. kasvojen tunnistusta. Olisi mielenkiintoista nähdä, mihin sitä tullaan jatkossa soveltamaan. Onko Facebook olemassa vielä kymmenen vuoden kuluttua? Puhuja ei usko, että on. Hänen mukaan tulee muita palveluja, jotka ajavat Facebookin ohi tulevaisuudessa.

Konteksti tarkoittaa myös sitä, että sosiaalisen median sovellukset integroituvat entistä tiiviimmin muihin netin palveluihin. Kukapa ei olisi nähnyt Facebook- tai Twitter-linkkiä jonkin uutissivun alalaidassa...

Nettimainonta toimii nykyään muuten melko kierolla tavalla: jos olet käynyt surffaamassa verkkokaupassa ja olet ollut vähällä ostaa jonkin tavaran (sanotaan nyt vaikkapa kengät), mutta jätätkin kaupan tekemättä, niin yllättäen seuraavana päivänä jossain muussa verkkosivustossa on juuri sinulle suunnattu mainos samoista jalkineista. Tämän mahdollistaa netin uudet älykkäät mainostusjärjestelmät. Pitää katsella ensi kerralla, mitä klikkailee. Uuden tyyppisille yksityisyysliikkeille, kuten Post Privacy Movement tulee jatkossa entistä enemmän käyttöä.

3) Symbolic Self Completion

Tämä käsite tarkoittaa sitä, että kun hankit verkkokaupasta jotain, niin sosiaalinen verkostosi saa tämän asian selville. Toimit siis ilmaisena suosittelijana kavereillesi. Toiset tekevät ostoksia kavereiden tekemien ostopäätösten perusteella. Sosiaalinen markkinointi toimii oikeasti, olen todistanut sitä monta kertaa

4) Trust

Kaverilta loppui aika kesken, joten luottamusta ei ehditty kunnolla käsitellä. Miten sattuikaan sopivasti...

Sitten havainto konferenssin työjärjestyksestä. Konferenssi on monta kertaa lipsunut aikataulun osalta. Välillä tuntuu, että moderaattoreilla ei ole täysin homma hanskassa. Tämän session koordinoija kuitenkin osoitti jämäkkyyttä keskeyttämällä sinänsä ihan mielenkiintoisen esityksen. Ehkäpä tämän session jälkeen alkavalla gaalaillallisella on joku vaikutus asiaan :)

Dorit Geifman / SosIoS

Sosiaalisen median palvelukin tarvitsee bisnesmallin, jotta se menestyy. Yleisin bisnesmallin muoto on käyttäjän tuottama sisältö, josta seuraa massayleisö, josta mainostaja kiinnostuu ja on valmis maksamaan sisällöntuottajalle. SOCIOS on muuten EU:n 7 puiteohjelman hanke, jossa tutkitaan sosiaalisen median hyödyntämistä bisneksen teossa. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta http://sociosproject.eu.

PS: Lopuksi vielä pari lyhennettä, jotka liittyvät verkossa tapahtuvaan kaupankäyntiin. Näillä voi osoittaa olevansa asioista perillä oleva taho :)

WTP = Willingness to Pay
WTA = Willingness to Accept Payment

(Olipa muuten pitkä päivä istua aamusta iltaan seminaarissa kuuntelemassa esityksiä milloin milläkin englannin aksentilla. Kyllä tällainen työstä käy.)

Interactive Future Media Experience

Lähitulevaisuuden interaktiivinen media tarkoittaa tämän seminaarin perusteella käytännössä kolmiulotteisuuden hyödyntämistä eri muodoissa. Moderaattorina Ebroul Izquierdo, joka puhui kolmiulotteisuudesta tarkoittaen sekä stereoskopiaa että 3D-virtuaaliympäristöjä. Teemana oli myös eri muodoissa olevan sisällön siirtäminen internetin yli ja siihen liittyvät teknologiset haasteet.

MIRALab / University of Geneva

Nadia M Thalmann esitteli käyttöskenaarioita interaktiivisesta takista nimeltä "Augmented i-Jacket". Käyttäjä kuljettaa takissaan mukana mediasisältöjä, kalenteritietoja ym. Takki reagoi ympäristössä oleviin laitteisiin ja aktivoi niitä. 3D-lasit päällä voi vierailla Pompeijin raunioilla ja katsella historian tapahtumia projisoituna suoraan silmiin. Vaikuttava esittelyvideo laitteiden välisestä vuorovaikutteisesta viestinnästä.

Kolmiulotteista videoneuvottelua saksalaisittain

P. Eisert Fraunhofer Heinrich Hertz Institutesta Saksasta esitteli 3D videoprosessointia ja siihen liittyviä sovelluksia. Vaatteiden sovitusta ym. Mielenkiintoisia ajatuksia myös videoneuvotteluista: silmäkontaktin puute, katsominen väärään suuntaan, nonverbaali viestintä jne. 3-ulotteinen mallinnus kykenee ratkomaan näitäkin ongelmia. Henkilö kuvataan kolmella kameralla ja mallinnetaan virtuaalisesti, jolloin henkilöä voi katsella eri kulmista. Tällä saadaan videoneuvotteluihin immersiivisyyttä, vaikuttavaa!

Unkarilaista 3D-osaamista

Peter Kovacs Unkarista esitteli 3D trendejä ja visioita. Mustavalkotelkkarista on tultu väritelkkarin kautta teräväpiirtotelevisioon, mutta mitä sen jälkeen? Visualisointi on päivän paradigma ja kolmiulotteista dataa on käytössä vaikka kuinka paljon, mutta se latistuu käyttämällä kaksiuloitteista esitystekniikkaa. Samaan aikaan kolmiulotteinen kuva sisältää huomattavan määrän dataa enemmän kuin kaksiulotteinen: stereoskopia tuplaa bitit, katselumahdollisuus eri näkökulmista (multiview) moninkertaistaa datan määrän 8-16 kertaiseksi. Holografia on tuonut markkinoille HoloVizio Systemin nimellä kulkevan ratkaisun, jossa kolmiulotteinen katselu toimii ilman laseja. Kyseinen kampe olikin jo kertaalleen näytillä Brysselissä viime syksynä. Melkoinen värkki 36 kameroineen, en haluaisi olla kalibroimassa sitä silloin, kun esityspaikkaa vaihdetaan. Laitetta kehitettiin EU-rahoitteisessa OSIRIS-projektissa. Muita nimeämisen arvoisia kolmiulotteisuutta käsitteleviä projekteja on mm. DIOMEDES ja 3D VIVANT.

Tanssia kolmiulotteisesti

Irlantilainen Noel O'Connor esitteli 3D Life projektissa toteutettua Dance Master Classia. Tämä aihepiiri saattaisi kiinnostaa esim. Oamk:n tanssin osastoa, ellei ole jo entuudestaan tuttu juttu! Lisätietoja: noel.oconnor@dcu.ie