Future Internet beyond FP7

Panelisteja lauteilla. Kuvassa vasemmalta Nick Wainwright HP Labsista,
Heikki Huomo ISTAG:ista sekä Bridget Cosgrave Digital Europesta.

Tässä seminaarissa valotettiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tulevaisuutta vuoteen 2020 saakka. Keskustelun moderaattorina toimi Euroopan tietoyhteiskunnasta ja mediasta vastaavan direktoraatin varapääjohtaja, tohtori Zoran Stancic. Ensimmäinen varsinainen puhuja, Steve Wright British Telecomista, alusti seitsemännen puiteohjelman ICT-alan sisäisestä raportista, eli siitä mihin puiteohjelman budjetilla on päästy ja mitä tuloksia sillä on saavutettu. Raportti keskittyi tutkimuksen laatuun ja tutkimusohjelmien vastaavuuteen. Keskeisenä havaintona on, että ICT-ohjelma on erittäin relevantti ja ajankohtainen. Suosituksena on eurooppalaisen ICT-tutkimuksen vahvistaminen ja riskien jakamisen kehittäminen (yksinkertaistus). Puiteohjelmarahoituksen haaste on siinä, että se soveltuu erittäin hyvin suurille ja paikkansa vahvistaneille organisaatioille ja tutkimuslaitoksille, mutta kuinka mahdollistaa potentiaali muiden toimijoiden osalta? Näitä ns. muita toimijoita ovat mm. alkavat yritykset, riskiä sisältävät tutkimukset ja pienet, mutta dynaamiset toimijat. Tähän haasteeseen raportti ei mielestäni tuo vastauksia.

Suurimmat esteet menestykselle ovat rahoituksen tiukat säännöt sekä EU-hallinnon "siilomalli", jossa eri toimialat on jaoteltu hyvin tarkasti. Hetkinen, tämähän kuulostaa tutulta! Mitä suuret instituutiot ja valtioliitot edellä, sitä pienet toimijat perässä...

ICT:ltä odotetaan jatkossa yhä enemmän käyttäjälähtöisyyttä, lisäksi sen halutaan toimivan monialaisten innovaatioiden mahdollistajana. Internet puolestaan on muuttanut innovaatioprosessia pysyvästi.

Digitaalisen teollisuuden näkökulmaa paneeliin toi Bridget Cosgrave Digitaleuropesta. Hän painotti sitä, että maailmantalouden painopiste on siirtymässä lännestä itään. Työttömyys kasvaa tämän vuoksi erityisesti nuorten keskuudessa kaikkialla Euroopassa ja länsimaissa. Ratkaisua kasvavaan nuorisotyöttömyysongelmaan haetaan mm. eSkills-ohjelmalla. Tämän lisäksi myös maahanmuuton ja kansalaisten vapaan liikkumisen jäsenmaiden alueella on paljon kehittämistä, jotta työtä voidaan tehdä siellä, missä sitä on tarjolla.

Cosgrave esitti viisi ICT-toimialan laatimaa suositusta ICT-alan kehittämiseksi:
1) maailmanlaajuiset standardit
2) laajat testaus- ja living lab-ympäristöt
3) internetin yksityisyydestä ja tietoturvasta huolehtiminen
4) nopean toiminnan (adhoc) mahdollistava yhteistyö
5) kaikkien arvoketjussa mukana olijoiden huomiointi uusien tuotteiden suunnittelussa

Em. suosituksista viimeinen tuntuu erityisen ajankohtaiselta ainakin Oamk:ssa valmisteilla olevan NEONET-hankkeen näkökulmasta. NEONET on internetin sisällön ja teknologisen arvoverkon kehittämishanke, josta kerron myöhemmin tässä blogissa.

Heikki Huomo kertoi, että julkishallinnon it-palvelujen kehittämiseen kannattaa keskittyä tulevaisuudessa entistä voimakkaammin. EU-tasolla julkiseen it-infraan käytetään valtavasti rahaa, mutta järjestelmät eivät siitä huolimatta ainakaan vielä ole keskenään yhteensopivia. Käytännön esimerkkinä hän mainitsi maasta toiseen siirtyvien eu-kansalaisten terveystietojen käsittelyn eri tietojärjestelmissä. Käytännössä eräs tapa arkistoida omat tiedot nettiin on Google Health -palvelu, jossa tiedot voi jakaa eteenpäin kaikille tarpeellisille osapuolille. Amerikkalainen sovellus tämäkin on, kuinkas muuten... Milloinkahan EU:sta putkahtaa esiin vastaavanlaisia palveluja?

Heikki antoi myös hyvän vinkin hankestrategioista vastaaville tahoille: kannattaa ehdottomasti tutustua uuteen EU:n Innovaatiounioni -hankkeen ohjelma-asiakirjaan. Siinä on kerrottu tulevaisuuden kannalta strategisesti tärkeät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokohteet, joihin EU:n tutkimustoiminta painottuu vuoteen 2020 saakka. Suora linkki suomenkieliseen asiakirjaan tästä.