keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Information Centric Networking

Osallistuin keskiviikkoaamupäivällä seminaariin, jonka sisältönä oli sisältökeskeinen verkko. Seminaarin tarkempi ohjelma ohessa: http://www.fi-budapest.eu/down/SDI1.pdf

George Pavlou

George Pavlou piti pitkän ja perusteellisen esitelmän sisältökeskeisestä verkosta. Ciscon Visual Networking Index 2010 ennusteen mukaan IP-liikenne nelinkertaistuu joka vuosi. Datan määrä ennustetaan olevan jopa 64 exabittiä (!) kuukaudessa. Valtaosa datasta sisältää videota eri muodoissaan. Nykyään videojakelussa levinneet teknologiat kuten P2P ja CDN ovat ensimmäisiä askeleita kohti sisältökeskeistä tiedonsiirtomallia. Nykyisiä ongelmia ovat kuitenkin IP-osoitteiden riippuvuus DNS:stä, toinen ongelma on nykyisen internetin tietoturvamalli, joka perustuu sijaintiin, ei sisältöön.

Sisältökeskeisyyteen liittyy ainakin minulle entuudestaan tuntematon uusi lyhenne: ICN, joka tulee sanoista Information Centric Networking. Sen periaatteisiin kuuluu käsitys, että internetiä käyttävät ihmiset ovat loppujen lopuksi enemmän kiinnostuneita netissä olevasta sisällöstä kuin verkon solmuista tai päätepisteistä. ICN:n mukaan nykyinen internetin malli ei sovellu sisältökeskeiseen ajatteluun, koska se sisältää tunnettuja pullonkauloja.

Sisällön nimeämisasioihin kuuluu mm. "location-independent ID", jossa kaikki sisällöstä tehdyt kopiot internetissä jakavat saman yksilöidyn tunnisteen.

Tähän seminaariin osallituneita projekteja pyydettiin alustusta kahteen asiaan: ensiksi käyttäjäkeskeisten verkkojen nimeämis- ja reitityskäytäntöihin sekä toiseksi sisällönjakelun liiketoimintamalleihin. Tässä listaa eräistä projekteista, joissa näihin asioihin on otettu kantaa:


Xeroxin PARC tutkimuskeskuksen CCN -projekti 

EU:n 7:n puiteohjelman projekteja:

Torsten Braun

Torsten Braun Bernin yliopistosta Sveitsistä kertoi sisältökeskeisen verkon nimipalvelu- ja reititysasioista. Malli voi olla joko kaksi- tai yksivaiheinen. Kaksivaiheisessa etsitään ensin ID:lle vastaava sijainti ja käydään sen jälkeen hakemassa sisältö. Yksivaiheisessa mallissa haetaan ID:n perusteella suoraan sisältö oikeasta paikasta. Kaksivaiheinen on helpompi ottaa käyttöön, koska se perustuu nykyiseen malliin. Yksivaiheinen malli on täysin uusi ja muuttaa nykyistä rakennetta merkittävästi.

Liiketoimintamalli
- Open Servce Platform (using could computing technologies) to offer (in-network) services by service providers
- ICN/SCN as technology to support personalized services efficiently.

Keskeiset teknologiset haasteet
- implementointiarkkitehtuurit
- palvelun hallinta
- palvelun paketointi
- parametrien tuki
- laskutus
- tuietoturva
- langattomat ad-hoc verkot
- keskeytymätön toisto

Ebroul Izquierdo

Ebroul Izquierdo Queen Mary University of London / MMV Multimedia and Vision Research Groupista kertoi hankkeestaan. Heidän tutkimushankkeissaan keskeisinä teemana ovat Network Coding, Scalable Coding, Peer to Peer ja Social Networks. Ei muuta kuin yhteydenottoa, jos aihepiirit kiinnostavat. Minulta saa tarkempia tietoja asiasta.

Bruno Kauffmann

Bruno Kauffmannilla on niin hyvä saksalainen aksentti puheessaan, että meni hetki, että tajusin, että mieshän puhuu englantia eikä saksaa. Jos internetin on tarkoitus noudattaa kestävää kehitystä, datan siirrosta tulisi maksaa (siteeraus: Elie Girard, head of strategy France Telecom). Nykyisessä mallissa, jossa datan siirto ei maksa käyttäjälle (pl. kiinteät kuukausimaksut), operaattoreilla on vaikeuksia suoriutua tehtävästään.

Börje Ohlman

Börje Ohlman Ericssonin tutkimuskeskuksesta piti alustuksen NetInf-mallista. Kuva, jonka lisään myöhemmin selventää oleellisen ;) Liiketoimintamallin näkökulmasta sisällön ja datan siirto on täysin erotettu toisistaan. Sisällön maksaminen on toteutettu sovellustasolla ja ei näy ICN:lle mitenkään. ICN laskuttaa ainoastaan datan siirrosta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että sisällöntuottajan pitää rakennuttaa erillinen maksujärjestelmäsovellus, jotta sisällöstä voidaan saada korvausta.

Alicante-hankkeen bisnesmalli kuvassa. (lisään myös tämän kuvan myöhemmin)

COMET-hankkeen tapa nimetä sisältö: <CN> : : <who> "/" <what>
esimerkkejä: com.warnerbros/aMovie com.gmail@user/mySong

COMET-bisnesmalli:
Content Creator - Content Provider - Content Distributor - Network Operator - Content Consumer

CONVERGENCE-projekti
- NA LS = Naming Authority Lookup service

Stateless Content Delivery

Epilogi: Content Deliveryn sisällöntuotantomalleja esiteltiin runsaasti. Jokaisella hankkeella oli omansa, mutta jäin miettimään kuinka yhteensopivia ne olivat keskenään. Mistä muuten johtuu, että paikalla ei ollut tietääkseni ensimmäistäkään sisällöntuottajaa? Luulisi olevan heidän asiaansa mitä suurimmassa määrin. Tällaiset keskustelut olisivat minun mielestäni pitänyt ehdottomasti järjestää siten, että paikalla on teknisten tutkijoiden lisäksi myös liiketoiminnan ja sisällön ammattilaisia. Silloin olisi yleisön joukosta voinut nousta esiin lisää oleellisia asioita ja kysymyksiä, jotka olisivat voineet olla hedelmällisiä keskustelun aiheita. Nyt tämä näytti jäävän hieman tutkijoiden omaksi tarinoinniksi. Myöskään tapahtuman moderaattorilla ei ollut tilaisuuden aikataulu kovinkaan hyvin hanskassa. Ensimmäiset puhujat varastivat kaiken ajan, viimeisille ei jäänyt kuin rippeitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti